Islam ja henkinen hyvinvointi

Ahdistuksen ja huolien karkottaminen

Imaam Ibn Hazm Al-Andalusii

… Olen koettanut löytää yhden tavoitteen, jonka erinomaisuudesta ja tavoittelemisen arvoisuudesta kaikki olisivat samaa mieltä. Olen löytänyt ainoastaan yhden: vapaana ahdistuksesta ja huolista oleminen. … Ahdistuksen ja huolien karkottaminen on tavoite, josta kaikki kansakunnat ovat olleet samaa mieltä siitä lähtien, kun Allaah loi tämän maailman, ja siihen saakka, kunnes tämä maailma tulee päätökseensä Tuomiopäivän seuraamana. Heidän tekonsa on ohjattu vain ja ainoastaan tätä tavoitetta kohtaan: ahdistuksen ja huolien karkottamiseksi. Jokaisen muun tavoitteen kohdalla tulee aina olemaan joitain ihmisiä, jotka eivät halua sitä.

… Kun olin saavuttanut tämän suuren viisauden, kun olin saanut selville tämän ällistyttävän salaisuuden, ja kun Allaah oli avannut sieluni silmät näkemään tämän suuren aarteen, aloin etsiä sitä tapaa, joka todella sallisi minun karkottaa ahdistuneisuuden ja huolet. Tämä on kallisarvoinen tavoite, jota jok’ikinen ihminen haluaa, olipa hän sitten tietämätön tai oppinut, ja hyvä tai paha. Löysin sen ainoastaan yhdestä paikasta: Kaikkivaltiaan ja Kaikkivoivan Allahin puoleen kääntymisessä, hurskaiden tekojen tekemisessä ikuista elämää silmällä pitäen.

… Näin ollen sinun tulee ymmärtää, että on olemassa ainoastaan yksi tavoite, jotka kohti tulee ponnistella, ja se on ahdistuneisuuden ja huolien karkottaminen. Ja on olemassa vain yksi polku, joka johtaa tähän, ja se on Allahin, Kaikkein Korkeimman, palveleminen. Kaikki muu on harhajohdatusta ja järjenvastaista … Ei ole vähääkään jaloutta henkilössä, jolla ei ole uskoa. Ja viisas mies tietää, että ainoa sovelias palkkio hänen sielulleen on paikka Paratiisissa.

 

E-kirja: Opas ‘iidin juhlimiseen

M.A.K. Saqibin kokoama kirjanen islamilaisten ‘iid-juhlien juhlimiseen liittyvistä säännöistä, tavoista ja käytännöistä.

Lataa tai lue suomenkielinen pdf-tiedosto (25 sivua) tästä: Opas ‘iidin juhlimiseen

 

Hijrah

11-sivuinen katkelma Shaikh Muhammad Sa’iid Al-Qahtaanin 3-osaisesta kirjasarjasta Al-Walaa’ wal-Baraa’.

Lataa tai lue pdf-tiedosto: Hijrah

Lakioppineet ovat selittäneet ”Epäuskon asuinsijan” ja ”Islamin asuinsijan” käsitteet seuraavasti:

Epäuskon asuinsija on mikä tahansa maa, joka on epäuskovaisten hallitsema, jossa epäuskovaisten lait ovat vallitsevia, ja jossa poliittinen valta on heidän käsissään. Nämä maat voivat olla kahta eri tyyppiä. Yksi on sellainen, joka on sodassa muslimien kanssa, ja toinen on sellainen, jolla on aselepo heidän kanssaan. Ratkaiseva tekijä on se, että sitä hallitaan epäuskovaisten lakien mukaan; sillä se on ”Epäuskon asuinsija” tai ”Daar Al-Kufr” siitä huolimatta, vaikka siellä asuisi suuri muslimienemmistö.

Islamin asuinsija on mikä tahansa maa, joka on muslimien hallitsema, ja jossa Sharii’ah on vallitseva laki, ja jossa muslimeilla on poliittista valtaa. Se on Daar Al-Islaam siitä huolimatta, vaikka valtaosa väestöstä olisi epäuskovaisia, niin kauan, kuin muslimit hallitsevat sitä Sharii’an mukaan.

…Muslimien on kiellettyä pysyä maissa, joissa islamilla ei ole mitään asemaa, paitsi silloin, kun he kykenevät vapaasti harjoittamaan uskontoaan sekä noudattamaan sitä ilman mitään esteitä, ja vailla pelkoa siitä, että heidän läsnäolonsa siellä voisi vahingoittaa heitä jollain tavalla. Mikäli asia ei ole näin, niin siinä tapauksessa heidän on pakko muuttaa parempaan paikkaan, jossa islamin arvovallalla on jonkinlainen asema. Jos he kieltäytyvät tekemästä niin vaikka kykenisivät, niin siinä tapauksessa heillä ei ole enää mitään vaateita tästä uskonnosta (ts. heidän on enää turha välttää olevansa muslimeita). … Uskontonsa julistaminen ei tarkoita sitä, että yksinkertaisesti jättää ihmiset palvomaan sitä mitä he haluavat, kommentoimatta mitään, kuten kristityt ja juutalaiset tekevät. Se tarkoittaa sitä, että on selkeästi ja suoraan tuomittava se, mitä he palvovat, sekä osoitettava vihollisuutta epäuskovaisia kohtaan – mikäli tässä epäonnistuu, niin se ei ole islamin julistamista.

‘Abdullaah Ibn ‘Umar sanoi: “Joka asettuu epäuskovaisten joukkoon, juhlii heidän juhliaan ja liittyy heidän ratsuväkeensä ja kuolee heidän keskuudessaan, tullaan myös nostamaan ylös heidän joukossaan Ylösnousemuksen päivänä.” …

(Allaah sanoi:) ”Sano: ’Jos isänne, poikanne, veljenne, vaimonne, sukulaisenne, hankkimanne omaisuus, kauppa jossa pelkäätte tappiota, tai talo jota rakastatte, ovat teille rakastetumpia kuin Allaah ja Hänen Lähettiläänsä sekä taisteleminen Hänen tiellään, niin odottakaa, kunnes Allaah tuo päätöksensä (ts. rangaistuksensa). Ja Allaah ei johdata niitä, jotka ovat pahantekijöitä.’” [At-Tawbah 9:24]

Jokainen, joka kieltäytyy muuttamasta, käyttää jotakin näistä kahdeksasta tekosyystä. Mutta Allaah on jo hylännyt nämä tekosyyt sanoen, että ne, jotka tekevät sellaisia väitöksiä, ovat tottelemattomia Häntä kohtaan – ja tämä oli erityisesti niitä koskien, jotka päättivät pysyä Mekassa, joka on pyhin paikka maan päällä. Allaah vaati uskovaisia lähtemään siitä paikasta, ja edes rakkaus sitä kohtaan ei ollut hyväksyttävä tekosyy. Joten kuinka sellainen tekosyy sitten pätisi muihin paikkoihin, kuin Mekkaan?

Hijralla on kokonaisvaltainen merkitys siten, kuin se islamissa ymmärretään. Se ei ole pelkästään yhdestä paikasta toiseen muuttamisen teko; ts. ei-muslimimaasta muslimimaahan muuttaminen. Ibn Al-Qayyim selitti, että se on itse asiassa sekä vartalon, että sielun muutto. Se on fyysinen muutto yhdestä paikasta toiseen, sekä henkinen muutto Allahin ja Hänen Lähettiläänsä saws luokse. Tämä toinen muutto on se, mikä lasketaan todelliseksi muutoksi, sillä vartalo ainoastaan seuraa sielua.

Ibn Taimiyyah sanoi tätä koskien: ”Tietyn paikan tila heijastaa (siellä olevan) henkilön tilaa. On mahdollista olla välillä muslimi ja muulloin epäuskovainen; välillä vilpitön ja muulloin tekopyhä; välillä hyvä ja oikeamielinen ja muulloin mätä ja turmeltunut. Siten henkilöstä tulee kuten hänen asuinpaikkansa. Muutto epäuskon ja rienauksen maasta uskon ja rehellisyyden maahan on ilmaus katumuksesta sekä kääntymisestä pois epäuskosta ja kieroutuneisuudesta kohti uskoa ja tottelevaisuutta. Asia on näin Ylösnousemuksen päivään asti.”

 

Paha silmä (pdf)

4-sivuinen tiivis paketti pahasta silmästä.

Lataa tiedosto tästä: Paha silmä

Ibn Al-Qayyim sanoi: ”Pahan silmän alkuperä on jostain asiasta pitäminen, sitten paha sielu seuraa sitä, tavoittelee sitä, ja pyrkii vahingoittamaan sitä, yrittäen ruiskuttaa myrkkyään katsomalla tätä kohdetta.” (Zaad Al-Ma’aad, 4/167)

Ibn Mandhuur sanoi: ”Sanotaan, että ’Siihen ja siihen osui paha silmä’, jos vihollinen tai kateellinen ihminen katsoo häntä ja se vaikuttaa häneen, ja hän tulee sen seurauksena sairaaksi.” (Lisaan Al-’Arab, 13/301)

Al-Haafidh Ibn Hajar sanoi pahasta: ”Pahalla silmällä tarkoitetaan jonkin katsomista ihailulla, joka on saastunut sellaisen ihmisen kateudesta, joka on luonnoltaan paha, joten se aiheuttaa vahinkoa.” (Fath Al-Baarii, 10/200)

…

(i)                 On kerrottu, että Asmaa’ bint ’Umays sanoi: ”Oi Allahin Lähettiläs, Ja’farin poikiin on osunut paha silmä, tuleeko minun tehdä heille ruqiyaa?” Hän saws sanoi:

”Kyllä, sillä jos jokin menisi qadarin edelle, niin se olisi paha silmä.” (At-Tirmidhii, 259; Ahmad, 6/438. Al-Albaanii luokitteli sen olevan sahiih kirjassaan Sahiih Al-Jaami’, 5163.)

 

Moskeijassa vierailemisen etiketti

Moskeijoissa käymisen tavat

Luku 11 kirjasta Book of Manners, s. 247-268, hieman mukailtuna.

Allaah palkitkoon veljeä, joka ehdotti tämän aiheen käsittelemistä.

Profeetta saws sanoi: ”Joka tekee wudun rukousta varten ja tekee sen hyvin, sitten kävelee määrättyyn rukoukseen, ja sitten rukoilee sen ihmisten tai seurakunnan kanssa, tai moskeijalla, Allaah antaa hänelle hänen syntinsä anteeksi.” (Muslim, 232)

Moskeijoissa käymisen etiketit

1) Kielto mennä moskeijaan syötyään (raakaa) valkosipulia, sipulia tai mitä tahansa muuta, josta lähtee epämiellyttävä haju.

Kun henkilö syö raakaa sipulia tai valkosipulia, hänen tulisi pidättäytyä menemästä moskeijalle välttääkseen aiheuttamasta muille palvojille haittaa epämiellyttävällä hajullaan; ja joka vahingoittaa (ts. ärsyttää jne.) palvojia, vahingoittaa myös enkeleitä. Jaabir kertoi, että Profeetta saws sanoi:

”Joka syö valkosipulia tai sipulia, vetäytyköön luotamme,” tai hän saws sanoi: ”…pysyköön poissa moskeijaltamme ja istukoon kotonaan.” (Al-Bukhaarii, 855)

Eräässä toisessa hadiithissa Jaabir sanoi: ”Allahin Lähettiläs kielsi meitä syömästä sipulia tai purjoa, mutta meidät valtasi tarve, joten söimme niistä. Sitten hän saws sanoi:

’Joka syö tästä epämiellyttävän hajuisesta puusta, älköön tulko lähelle moskeijaamme, sillä totisesti enkelit kärsivät siitä, mistä ihminen kärsii.’” (Al-Bukhaarii, 854; Muslim, 564; Ahmad, 14596; An-Nasaa’ii, 707; At-Tirmidhii, 1806; Abu Dawuud, 3823. Ylläoleva versio on Muslimin kertoma.)

[Suomentajan lisäys: ‘Umar ibn al-Khattaab puhutteli ihmisiä perjantai-päivänä ja sanoi: ”Oi ihmiset, te syötte kahta asiaa, joiden uskon tulevan huonoista kasveista: sipulia ja valkosipulia. Näin Allahin Lähettilään saws, kun hän huomasi tämän hajun tulevan moskeijalla olevasta miehestä, määräämään hänet menemään al-Baqii':iin. Se, joka haluaa syödä näitä asioita, keittäköön ne kuoliaaksi.” (Muslim, 1/396)]

Aiheeseen liittyvä asia: Valkosipulia, sipulia ja purjoa koskeva määräys koskee mitä tahansa, jossa on paha haju tai joka vahingoittaisi muita palvojia – kuten tupakan haju tai epämiellyttävät hajut, jotka lähtevät henkilön vartalosta tai vaatteista. Palvojan tulee pohtia tilaansa ennen moskeijaan menemistä, jottei hän päädy tekemään syntiä aiheutettuaan vahinkoa muille muslimeille.

Toinen aiheeseen liittyvä asia: Mikäli joku syö valkosipulia ja sipulia, ja sitten käyttää jotain tukahduttaakseen niiden epämiellyttävän hajun, hän voi mennä moskeijaan, mutta ensin on oltava varma siitä, että haju on kokonaan tukahdutettu ja että hänen suustaan tuleva haju ei häiritse muita palvojia. Jotkut ihmiset tekevät sen virheen, että he käyttävät hammastahnaa päästäkseen eroon valkosipulin ja sipulin hajusta, mutta he ovat väärässä, sillä valkosipulin ja sipulin haju on peräisin vatsasta, eikä suusta.

 

Karamaat Al-Awliyaa’

Karamaat Al-Awliyaa – Allahin liittolaisten ihmeteot?

Ahl As-Sunnah wal-Jamaa’an ’aqiidasta on uskoa ihmeisiin (karamaat), joita tapahtui ja tapahtuu Allahin läheisille liittolaisille (awliyaa’ Allaah). Nämä ovat normaalitilanteissa mahdottomia ihmetekoja, joita Allaah antoi joillekin läheisistä liittolaisistaan, kuten esimerkiksi monille Profeetoista. Karamaat (ihmeet) eivät kuitenkaan ole mikään osoitus henkilön hurskaudesta ja taqwasta, sillä kuten Ibn Taimiyyah huomautti, tällaisia ihmeitä tapahtui erittäin vähän islamin ensimmäisten ja parhaiden sukupolvien keskuudessa, ja he olivat kaikkein parhaita uskovaisia. Kuten hän sanoi, tämä johtuu siitä, että heidän uskonsa oli niin korkea ja vankka, että he eivät tarvinneet sille minkäänlaisia vahvistuksia. Myöhempinä sukupolvina uskon taso laski, ja he tarvitsivat enemmän ihmeitä pitääkseen sen vakaana.

Puhuttaessa ihmeteoista ja Allahin liittolaisista on kuitenkin pidettävä tarkoin mielessä se, millainen ihmisen pitää olla, jotta hän olisi yksi Allahin liittolaisista, ja että ihmeellisiä tekoja sattuu myös Shaitaanin liittolaisille, jotka toimivat yhteistyössä jinnien kanssa.

Ibn Taimiyyah sanoi Al-’Aqiidah Al-Waasitiyyassa (s. 212-213): ”Mutta on varottava näiden uudistuksentekijöiden dajjaaleja (ts. valehtelijoita), sekä harhautuneiden ihmisten tekoja, ja sellaisten ihmisten saatanallista ällistyttävien tekojen esitystä, jotka kutsuvat itseään suufeiksi: Tuleen astumista, vartalonsa hakkaamista asein, käärmeisiin tarttumista, ja näkemättömästä kertomista, jne. Nämä eivät todellisuudessa ole ihmeitä (karamaat). Ihmeitä tekevät Allahin awliyaa’, mutta nämä ihmiset eivät ole awliyaa, vaan shayatiin.”

Joten erottaakseen Allahin walin Shaitaanin walista, on ennen kaikkea tarkasteltava sitä, millä tavalla hän noudattaa Koraania ja Sunnaa.

Imaam Ash-Shaafi’i sanoi: ”Jos näet miehen lentävän ilmassa tai kävelevän veden päällä, älä kiinnitä häneen mitään huomiota ennen kuin olet ensin tutkinut hänen Kirjan ja Sunnan noudattamistaan.” (ts. kuinka hyvin hän seuraa Koraania ja Profeetan saws määräyksiä, kieltoja ja esimerkkiä)

 

Kabbaanin Mawlidin harhautuneisuus ja valheelliset puheet

Englanninkielinen pdf-tiedosto, josta mm. käy ilmi, kuinka Kabbaani on tahallisesti vääristellyt sunni-oppineiden sanoja saadakseen ne kuulostamaan omaan mätään agendaansa sopivilta.

The Erroneous and Invalid in Kabbani’s-Mawlid

 

Kuinka tulisi suhtautua harhautuneisiin muslimeihin?

Tiivistettynä:

• Meidän on yritettävä kutsua jokaista ihmistä totuuteen ja kerrottava hänelle hänen tekonsa vääryydestä.

• Mikäli tämän kutsumis- ja korjausyrityksen jälkeen käy ilmi, että he ovat liian itsepäisiä ja ylpeitä hyväksyäkseen totuuden, niin siinä tapauksessa meille tulee pakolliseksi tehdä heidän vääryytensä tiettäväksi.

• Mikäli kyseessä on sellainen asia, joka vie henkilön islamin ulkopuolelle, niin silloin hänen boikotoimisensa on pakollista.

• Mikäli kyseessä on asia, joka ei vie henkilöä islamin ulkopuolelle, niin silloin tilannetta on tutkittava tarkemmin ja toimittava sen mukaan, mistä on enemmän hyötyä. Mikäli boikotoiminen tuottaisi tehokkaampia tuloksia, niin silloin niin tulee tehdä, ja mikäli boikotoimatta jättäminen ja da’wan tekeminen olisivat tehokkaampia, niin silloin tulee tehdä niin. Jos huomaa, että kokeilemastaan keinosta ei ole mitään hyötyä, tai että se johtaa suurempaan pahaan (kuten että henkilö tulee vielä entistä itsepäisemmäksi ja ylepämmäksi), niin silloin se tulee lopettaa ja koittaa toista keinoa.

 

Oikeamielisten edeltäjien suhtautuminen uudistusten ihmisiin

Oikeamieliset edeltäjät ja heidän suhtautumisensa uudistusten ja halujen ihmisiin

Imaam Al-Laalakaa’ii

Al-Imaam Al-Haafidh Abul-Qaasim Habatullaah ibn Al-Hasan ibn Mansuur At-Tabarii Al-Laalakaa’ii (k. 418 H) mainitsee kirjassaan Sharh Usuul I’tiqaad Ahlis-Sunnah wal-Jamaa’ah lukuisia salafeilta olevia kerrontoja, joissa varoitetaan uudistusten ihmisten kanssa tekemisissä olemisesta. Tässä joitain niistä:

(196)… ‘Abdur-Rahman ibn Yaziidiltä, joka sanoi: “Kuulin ‘Abdullaah ibn Mas’uudin sanovan: ‘Varokaa uudistuksia, joita ihmiset keksivät, sillä usko ei tule katoamaan sydämistä yhdellä kertaa, vaan Shaitaan tulee esittelemään hänelle uudistuksia kunne hän karkottaa iimaanin (uskon) sydämestä; ja pian tulee tapahtumaan niin, että ihmiset hylkäävät pakolliset velvollisuudet, jotka Allaah on heidän päälleen asettanut – kuten rukouksen, paastoamisen, sallitun ja kielletyn – ja puhuvat Herrasta, Mahtavasta ja Majesteettisesta. Joten joka saavuttaa sen ajan, paetkoon.’ Sanottiin: ’Oi Abu ’Abdir-Rahmaan, minne?’ Hän sanoi: ’Ei minnekään, hänen tulee paeta sydämensä ja uskontonsa kanssa, eikä istua kenenkään kanssa uudistuksen ihmisten joukosta.’”

(199)… Mujaahidilta, joka sanoi: “Ibn ‘Umarille sanottiin, että Najdah sanoo niin ja niin, mutta hän esti itseään kuulemasta sitä, pelosta, että osa siitä osuisi hänen sydämeensä.”

(240)… Al-Hasan [Al-Basrilla] oli tapanaan sanoa: “Älä istu uudestikeksittyjen uskomusten ihmisten kanssa, älä väittele heidän kanssaan, äläkä kuuntele heitä.”

(242)… Sa’iid ibn ‘Aamir sanoi: “Kuulin Ismaa’iilin [Ibn Khaarijah] kertovan, sanoen: Kaksi miestä uudestikeksittyjen sektien joukosta tuli Muhammad ibn Siriinin luokse ja sanoi: ‘Oi Abu Bakr, haluamme kertoa sinulle jotain.’ Hän sanoi: ‘Ei.’ He sanoivat: ‘Voimmeko sitten resitoida sinulle jakeen Allahin Kirjasta?’ Hän sanoi: ‘Ei.’ (Sitten) Hän sanoi: ’Joko te kaksi nousette ja lähdette, tai minä nousen (ja lähden).’ Joten ne kaksi miestä nousivat ylös ja lähtivät. Ja yksi ihmisistä sanoi: ‘Mitä vahinkoa se olisi tehnyt sinulle, että hän olisi resitoinut yhden jakeen?’ Hän sanoi: ’Vihasin (ajatusta siitä), että hän resitoisi jakeen ja he vääristelisivät sitä, ja sitten se pääsisi sydämeeni.’”

(244)… Abu Qulaabah sanoi: “Älä istu heidän kanssaan äläkä sekoitu heidän kanssaan, sillä en tunne turvaa siitä, etteivätkö he hukuttaisi sinua harhajohdatukseensa ja hämmentäisi sinua paljosta sellaisesta, jota ennen tiesit.”

 

Kuka todella rakastaa Allahin Lähettilästä?

Mawlid-juhlien valossa

Kuka todella rakastaa Allahin Lähettilästä?

Kaksi kertaa kuussa ilmestyvästä islamilaisesta As-Sunnah-lehdestä.

Luettavissa myös pdf-tiedostona: mawlid-juhlien valossa

Allahin Lähettiläs, Muhammad saws syntyi Mekassa Rabii’ Al-Awwal-kuun aikana. Oppineet ovat eri mieltä hänen tarkasta syntymäpäivästään, mutta he ovat kaikki samaa mieltä siitä, että se tapahtui maanantai-päivänä, kuten on mainittu aidossa hadiithissa.

Rabii’ Al-Awwal aloittaa väittelyn siitä, tulisiko Rabii’ Al-Awwalin 12. päivää (Profeetan saws oletettua syntymäpäivää) juhlia vai ei. Ja mikäli sitä juhlitaan, niin millaisia juhlallisuuksien tulisi olla?

Juhlat ovat osa täydellistä uskontoa, ja näin ollen täydellinen johdatus juhlimisen tavoista ja päivistä löytyy Allahin Kirjasta sekä Lähettilään saws Sunnasta.

Ne, jotka pitävät kiinni Mawlidin juhlimisesta, väittävät että ne, jotka eivät seuraa heitä Mawlidin juhlimisessa, eivät rakasta Allahin Lähettilästä saws.

Islamissa väitteillä ei itsessään ole mitään painoarvoa, elleivät niitä tue todisteet. Mitä vahvempi todiste, sitä vahvempi väitös. Allaah, Ylistetty, mainitsi Koraanissa joidenkin harhautuneiden väitteet, kun he sanoivat: ”Kukaan ei tule astumaan Paratiisiin, paitsi jos hän on juutalainen tai kristitty.” Allaah haastoi heidät, sanoen: ”Tuottakaa todisteenne (burhaan), jos olette totuudenmukaisia.” [suurah Al-Baqarah, 2:111]

Täten tämä jae antaa meille jonkin väitteen arvioimisen periaatteen. Ja tämän lisäksi Allaah viittaa nimenomaisesti siihen hyväksyttävään todisteeseen (burhaan), joka oikeuttaa tämän väitteen. Hän sanoi: ”Oi ihmiset! Teille on tullut vakuuttava todiste (burhaan – Profeetta Muhammad saws) Herraltanne, ja olemme lähettäneet teille selkeän valon (tämän Koraanin).” [suurah An-Nisaa’, 4:174]

Näin ollen Muhammad saws on se burhaan (todiste) ja kriteeri, ja siten jokaista väitettä on tuettava vahvat todisteet hänen sunnastaan.

Allahin Lähettilään rakastaminen – Velvollisuus:

Allahin Lähettilään saws rakastaminen on pakollista jokaiselle muslimille. Se on todiste uskosta. Uskovaisen on rakastettava häntä saws enemmän kuin mitään muuta, kuten Koraanissa sanotaan: “Sano: Jos teidän isänne, poikanne, veljenne, vaimonne, sukulaisenne, keräämänne omaisuus, kauppa jossa pelkäätte tappiotta, sekä pitämänne asumus ovat teille rakkaampia kuin Allaah ja Hänen Lähettiläänsä sekä taisteleminen Hänen teillään, niin odottakaa, kunnes Allaah tuo päätöksensä (rangaistuksen). Ja Allaah ei johdata pahantekijöitä.” [suurah At-Tawbah, 9:24]

Allahin Lähettiläs saws sanoi: “Kukaan teistä ei todella usko, ennen kuin minä olen hänelle rakkaampi kuin hänen isänsä, lapsensa ja koko ihmiskunta.” [Bukhaari ja Muslim]

Kerran ’Umar ibn Al-Khattaab sanoi Allahin Lähettiläälle: ”Oi Allahin Lähettiläs! Sinä olet minulle rakastetumpi kuin mikään muu paitsi oma itseni.” Allahin Lähettiläs saws kommentoi, sanoen: ”Ei, kautta Hänen, Jonka kädessä minun sieluni on, ei ennen kuin minä olen sinulle rakastetumpi kuin sinun oma sielusi.” Sitten ’Umar julisti rakkautensa Allahin Lähettilästä saws kohtaan, sanoen: ”Kautta Allahin, nyt sinä olet minulle rakastetumpi kuin oma sieluni.” Profeetta saws kertoi hänelle sitten, että nyt hänellä oli täydellinen ja oikea usko. [Sahiih Bukhaari]

Mitä RAKKAUS on?

Rakkaus Allahia ja Hänen Lähettilästään saws kohtaan viittaa täydelliseen alistuneisuuteen heidän määräyksilleen ja käskyilleen. Allaah sanoo Koraanissa: “Sano: Jos (todella) rakastatte Allahia, niin seuratkaa minua, (ja) Allaah tulee rakastamaan teitä ja antamaan teille syntinne anteeksi.” [suurah Aal ’Imraan, 3:31]

Ja Allaah on kuvaillut tekopyhien olevan tottelemattomia Allahia ja Hänen Lähettilästään saws kohtaan: “Ja he (tekopyhät) sanovat: ‘Olemme uskoneet Allahiin ja Lähettilääseen ja olemme totelleet’, sitten osa heistä kääntyy sen jälkeen pois, he eivät ole uskovaisia.” [suurah An-Nuur, 24:47]

Hän myös sanoi: “Ei, kautta Herrasi he eivät usko, ennen kuin laittavat sinut tuomitsemaan kaikessa mikä nousee heidän välilleen, eivätkä löydä itsestään mitään vastustusta sinun päätöksiäsi kohtaan, ja alistuvat täydellisesti.” [suurah An-Nisaa’, 4:65]

”Totisesti ainoa uskollisten uskovaisten puhe, kun heitä kutsutaan Allahin ja Hänen Lähettiläänsä luokse tuomitsemaan heidän välillään, on että he sanovat: ’Kuulemme ja tottelemme’. Ja sellaiset tulevat saavuttamaan menestyksen.” [suurah An-Nuur, 24:51]

Profeetta saws sanoi: “Kaikki ummani ihmiset tulevat astumaan Paratiisiin, paitsi hän, joka kieltäytyy.” Seuralaiset kysyivät: ”Kuka kieltäytyy?” Allahin Lähettiläs saws selitti: ”Joka tottelee minua, tulee astumaan Paratiisin, ja joka on tottelematon minua kohtaan, on kuin hän olisi kieltänyt minut.” [Sahiih Bukhaari]

Kerran eräs Allahin Lähettilään saws seuralainen lähestyi häntä ja sanoi: ”Rakastan sinua enemmän kuin rakastan perhettäni, ja olen kärsimätön päästäkseni näkemään sinut, juoksen luoksesi nähdäkseni sinusta vilahduksen, mutta kun muistan oman kuolemani ja sinun kuolemasi, minua surettaa ajatella, että sinä tulet olemaan Profeettojen seurassa korkeissa taivaissa, ja minä, jos pääsen taivaaseen, en pystyisi lähestymään sinua enkä näkemään sinua.”

Tässä yhteydessä Allaah paljasti seuraavan jakeen: “Ja jotka tottelevat Allahia ja Lähettilästä, he tulevat olemaan niiden seurassa, joiden päälle Allaah on suonut armonsa – Profeetoista, siddiiquuneista (totuudenmukaisista, ts. niistä Profeettojen seuraajista, jotka ensimmäisinä uskoivat heihin), marttyyreistä ja oikeamielisistä. Ja kuinka erinomaisia nämä seuralaiset ovatkaan!” [suurah An-Nisaa’, 4:69]

Tämän jakeen paljastaminen tilanteessa, jossa seuralainen julisti rakkauttaan Allahia ja Hänen Lähettilästään saws kohtaan, ilmentää rakkauden tärkeyttä, sekä selventää sen tarkoituksen todellisessa merkityksessään, eli tottelevaisuuden.