’Abdullah kertoi kysyneensä Profeetalta saws: ”Mikä teko on rakastetuin Allahille?” Hän vastasi ”Suorittaa rukoukset aikaisin niille määrättyjen aikojen alussa” Kysyin ”Mikä seuraavaksi?” Hän vastasi ”Olla hyvä ja kuuliainen vanhemmillesi.” Kysyin jälleen ”Mikä seuraavaksi?” Hän vastasi ”Ottaa osaa Jihaadiin Allahin takia.” ’Abdullaah lisäsi ’Kysyin vain näin paljon, ja jos olisin kysynyt lisää, Profeetta olisi kertonut minulle lisää.’ (Bukhaari, 10:505)

Abu Huraira kertoi kuulleensa Allahin Lähettilään saws sanovan: ”Jos jonkun teistä ovella olisi joki, ja hän peseytyisi siinä viisi kertaa päivässä, näkisittekö hänessä mitään likaa?” He sanoivat ”Ei jäisi jälkeäkään (liasta).” Profeetta lisäsi: ”Se on esimerkki viidestä rukouksesta, joilla Allaah pyyhkii pois pahat teot.” (Bukhaari, 10:506)

Ibn ’Umar kertoi Allahin Lähettilään sanoneen: ”Joka menettää ’Asr-rukouksen (tarkoituksella), on kuin hän olisi menettänyt perheensä ja omaisuutensa.” (Bukhaari, 10:527)

Abu Al-Mahh kertoi olleensa Buraidan kanssa taistelussa pilvisenä päivänä, ja hän oli sanonut ”Suorittakaa ’Asr-rukous aikaisin, sillä Profeetta saws sanoi: ’Joka jättää ’Asr-rukouksen, kaikki hänen (hyvät) teonsa tulevat pyyhkiytymään pois.'” (Bukhaari, 10:528)

Qais kertoi Jariirin sanoneen ”Olimme Profeetan kanssa, hän katsoi täysikuuta ja sanoi ’Totisesti tulette näkemään Luojanne niin kuin näette tämän kuun, eikä teillä tule olemaan mitään vaikeuksia nähdä Häntä. Joten jos voitte välttyä menettämästä (nukkumisen, työn tms. takia) rukouksen ennen auringonnousua (Fajr) ja rukouksen ennen aurongonlaskua (’Asr), teidän on tehtävä niin.’ Sitten hän resitoi Allahin sanat ’Ja ylistäkää Herraanne ennen auringon nousua ja laskua.’ (50:39) Ismaa’iil sanoi ’Suorittakaa ne rukoukset älkääkä menettäkö niitä.'” (Bukhaari,10: 529)

Abu Bakr bin Abi Musa kertoi isänsä sanoneen: ”Allahin Lähettiläs sanoi ’Joka rukoilee kaksi viileää rukousta (’Asr ja Fajr), pääsee Paratiisiin.'” (Bukhaari, 10:548)

Abu Huraira kertoi Profeetan saws sanoneen: ”Mikään rukous ei ole vaikeampi tekopyhille, kuin Fajr- ja ’Ishaa-rukoukset. Ja jos he tietäisivät näiden rukousten palkkiot niille määrättyinä aikoina, he tulisivat totisesti ilmaantumaan (moskeijoille), vaikka joutuisivat ryömimään vatsallaan.” Profeetta lisäsi ”Totisesti, päätin määrätä mu’athhiniä (rukouskutsun tekijää) sanomaan Iqaaman ja määrätä jonkun johtamaan rukousta, ja sitten ottaa soihdun polttaakseni kaikki ne -ja heidän kotinsa mukaan lukien-, jotka eivät vielä olleet jättäneet kotejaan rukoillakseen.” (Bukhaari, 11:626)

Zaid binWahb kertoi Hudhaifan nähneen miehen, joka ei suorittanut kumartamista ja polvistumista kunnolla. Hän sanoi hänelle ”Sinä et ole rukoillut, ja jos kuolisit, kuolisit seuraten jotain muuta uskontoa, kuin Muhammedin.” (Bukhaari, 12:757)

Abu Huraira kertoi Profeetan saws tulleen kerran moskeijalle, ja eräs mies tuli sisään, rukoili ja tervehti Profeettaa. Profeetta vastasi hänen tervehdykseensä ja sanoi hänelle ”Mene takaisin ja rukoile uudelleen, sillä sinä et ole rukoillut.” Mies suoritti rukouksen uudelleen, tuli takaisin ja tervehti Profeettaa. Hän sanoi hänelle kolmesti ”Mene takaisin ja rukoile uudelleen, sillä sinä et ole rukoillut.” Mies sanoi ”Kautta Hänen, joka on lähettänyt sinut totuuden kanssa! En tiedä parempaa tapaa rukoilla. Ole ystävällinen ja opeta minut rukoilemaan.” Hän sanoi ”Kun nouset rukoilemaan, sano takbiir (Allaahu Akbar), ja sitten resitoi Koraanista, mitä osaat, ja sitten kumarra rauhallisesti, kunnes tunnet itsesi levolliseksi. Sitten nouse kumarruksesta kunnes seisot suorassa. Sen jälkeen polvistu rauhallisesti, kunnes tunnet itsesi levolliseksi, ja sitten nosta pääsi ja istu rauhallisesti kunnes tunnet itsesi levolliseksi, ja sitten polvistu rauhallisesti kunnes tunnet olosi levolliseksi polvistuneena; ja tee sama koko rukouksessasi.” (Bukhaari, 12:759)

Al-Mughira bin Shu’ba kertoi, että Profeetalla oli tapanaan rukoilla niin paljon, että hänen jalkansa tulivat turvonneiksi, ja kun häneltä kysyttiin miksi hän rukoilee niin paljon, hän vastasi ”Enkö olisi kiitollinen orja (Allahille)?” (Bukhaari, 76:478)

Abu Huraira kertoi Allahin Lähettilään sanoneen, että Allaah sanoi: ”Julistan sodan sitä vastaan, joka osoittaa vihamielisyyttä hurskasta palvojaani kohtaan. Ja rakastetuimat asiat, joilla orjani lähentyy Minua, ovat ne, jotka olen määrännyt hänet tekemään; ja orjani lähentyy Minua (entisestään) suorittamalla nawaafil-tekoja (rukoilemalla ja tekemällä muita vapaaehtoisia tekoja pakollisten lisäksi), kunnes Minä rakastan hänstä, joten Minusta tulee hänen kuulonsa, jolla hän kuulee, ja hänen näkönsä, jolla hän näkee, ja hänen kätensä, jolla hän tarttuu, ja hänen jalkansa, joilla hän kävelee; ja jos hän pyytää Minulta, Minä annan hänelle, ja jos hän pyytää minun suojelustani, suojelen häntä; enkä epäröi tehdä mitään niin kuin epäröin ottaa uskovaisen sielun, sillä hän inhoaa kuolemaa, ja Minä inhoan tehdä hänet pettyneeksi.” (Bukhaari, 76:509)

Huraith ibn Qubaisah kertoi: ”Tulin Medinaan ja rukoilin ’Oi Allaah, lähetä minulle oikeamielinen seuralainen.’ Menin ja istuin Abu Hurairan kanssa ja sanoin ’Pyysin Allahia siunaamaan minua oikeamielisellä seuralaisella; kerro minulle jokin hadiith, jonka kuulit Allahin Lähettiläältä.’ Hän sanoi: ’Kuulin Allahin Lähettilään sanovan, että ensimmäinen asia, josta ihmiseltä kysytään Tuomiopäivänä, on hänen rukouksensa. Jos se on vakaa/hyvä, hän tulee menestymään, mutta jos se on puutteellinen, hän tulee tuhoutumaan. Jos hänen pakollisissa rukouksissaan on puutteita, Allaah tulee sanomaan ’Katsokaa, onko orjallani mitään vapaaehtoisia rukouksia, joita voitasiin käyttää korvaamaan puutteet hänen pakollisissa rukouksissaan.’ Sitten kaikki hänen tekonsa tarkastellaan ja käsitellään samalla tavalla.'” (al-Tirmidhi, 413; ks. myös Saheeh al-Jaami’, 2020).

Anas ibn Hakeem al-Dabbi kertoi tulleensa Medinaan ja tavanneensa Abu Hurairan. Hän sanoi: ”Hän kysyi minulta minun sukujuuristani, joten kerroin hänelle niistä, sitten hän sanoi ’Oi nuori mies, enkö kertoisi sinulle hadiithin?’ Sanoin ’Totta kai, olkoon Allaah sinulle armollinen.’, ja uskon hänen maininneen sen olevan Profeetalta. Sitten hän sanoi ’Ensimmäinen asia, josta ihmisiltä tullaan kysymään Tuomiopäivänä, on heidän rukouksensa. Allaah tulee sanomaan enkeleilleen (vaikka Hän tietää parhaiten): ’Katsokaa orjani rukouksia: ovatko ne eheitä, vai onko niissä puutteita?’ Jos ne ovat eheitä, ne kirjoitetaan sellaisinaan, mutta jos jotain puuttuu, Hän tulee sanomaan: ’Katsokaa, onko orjallani mitään vapaaehtoisia rukouksia tilillään?’ Jos asia on näin, Hän tulee sanomaan: ’Hyvittäkää hänen (puuttuvat) pakolliset rukouksensa hänen vapaaehtoisilla rukouksillaan’. Sitten loput hänen teoistaan käsitellään samalla tavalla.'” (Abu Dawuud, ks. Saheeh al-Jaami’, 2571)

Abu Hurairah kertoi Profeetan saws sanoneen: ”Rukous on parhain määrätyistä asioista, joten joka kykenee tekemään sitä paljon, tehköön sitä paljon.” (al-Tabaraani, 1/84); al-Albaani luokitteli sen sahiihiksi kirjassaan Saheeh al-Targheeb, 390.)

Jundub ibn ’Abdullaah kertoi Allahin Lähettilään sanoneen: ”Joka rukoilee fajrin, on Allahin suojeluksessa, joten älkää olko riittämättömiä Allahin oikeuksien täyttämisessä, sillä joka tekee niin, Allaah ottaa hänet kiinni ja heittää hänet kasvoilleen Helvettiin.” (Muslim, 657)

Abu Hurayrah kertoi, että Profeetta saws sanoi: ”Jos he (tekopyäht) tietäsivät, ’Ishaa- ja Fajr-rukousten tärkeyden, he tulisivat rukoilemaan ne vaikka joutuisivat ryömimään vatsallaan.” (Bukhaari, 615; Muslim, 437)

Profeetta saws sanoi: ”Sitä, joka suorittaa nämä määrätyt rukoukset päivittäin, ei tulle kirjoittamaan välinpitämättömien joukkoon; ja se, joka lukee sata jaetta yhdessä yössä, tullaan kirjoittamaan hartaiden joukkoon.” (Kertonut Ibn Khuzaymah ja al-Haakim, joka sanoi sen olevan sahiih sekä Bukhaarin että Muslimin ehtojen mukaan. Myös al-Albaani luokitteli sen olevan sahiih kirjassaan Saheeh al-Targheeb wa’l-Tarheeb, 640.)

Advertisements