Touko 2009


Milloin on parempi eristäytyä muista ihmisistä kokonaan?

Bukhaari kertoi Abu Sa’iid al-Khudrilta että Allahin Lähettiläs saws sanoi:

”Pian tulee olemaan aika, jolloin paras omaisuus mikä muslimilla on, ovat hänen lampaansa, jotka hän vie vuorten huipuille ja paikkoihin jonne sade putoaa, paeten uskonnollisen sitoumuksensa tähden koettelemuksilta.” (Bukhaari, 7088)

Muslim kertoi samantapaisen hadiithin, myös Abu Sa’iid Al-Khudrilta:

”Eräs mies tuli Profeetan saws luokse ja sanoi: ’Kuka ihmisistä on paras?’ Hän sanoi ’Mies, joka ponnistelee jihaadissa Allahin takia omaisuudellaan ja itsellään (ts. vartalollaan).’ Hän kysyi ’Kuka sitten?’ Hän saws sanoi ’Vuoristosolassa oleva uskovainen joka palvoo Allahia ja jättää ihmiset keskenään.'” (Muslim, 1888)

An-Nawawi sanoi Sharh Sahiih Muslimissa (13/34) että ”Tämä ei tarkoita vuoristosolaa itsessään, vaan sillä viitataan yksin olemiseen ja itsensä eristämiseen (muista). Vuoristosola mainitaan kielikuvana, sillä se on yleensä tyhjä ihmisistä.”

Tämä hadiith ilmentää, että on suotavaa eristää itsensä ihmisistä eikä olla heidän kanssaan tekemisissä sellaisissa tapauksissa, jolloin muslimi pelkää uskonnollisen sitoutumuksensa takia, johtuen laajalle levinneestä fitnasta, jolloin, mikäli hän on tekemisissä ihmisten kanssa, hän ei voi olla varma että hänen uskonnollinen sitoumuksensa olisi turvassa ja että hän ei kääntyisi pois tai harhautuisi pois totuudesta, tai putoaisi shirkiin tai hylikäisi islamin perusperiaatteita tai pilareita jne.

(lisää…)

Ibn Qudaamah al-Maqdisi sanoi:

“Tiedä, että kuka tahansa ei ole sopiva olemaan sinun ystäväsi. Sinun on vahvistettava, että tällä mahdollisella ystävällä on ne tarpeelliset ominaisuudet, jotka tekevät ystävyydestä jonkun kanssa toivottavan asian. Sillä, jonka kanssa tavoittelet ystävyyttä, on oltava viisi ominaisuutta:

  • Hänen on oltava älykäs, sillä idiootin kanssa ystävystymisessä ei ole mitään hyvää, koska hän tulee ainoastaan vahingoittamaan sinua halutessaan hyödyttää sinua. Älykkäällä tarkoitamme sellaista, joka ymmärtää asiat kuten ne ovat, joko omillaan tai jos ne selitetään hänelle.
  • Hänellä on oltava hyvät käytöstavat, ja tämä on pakollinen asia. Joka on ainoastaan älykäs, niin hänen vihansa tai halunsa saattaa vallata hänet, ja hän tottelee haluaan. Näin ollen hänen kanssa ystävystymisestään ei olisi mitään hyötyä.
  • Hän ei saa olla faasiq (pahantekijä), sillä sellaisen henkilö ei pelkää Allahia, ja kehenkään, joka ei pelkää Allahia, ei voida luottaa.
  • Hän ei saa olla uudistustentekijä, sillä hänen uudistustensa suurta määrää pelätään hänen kanssaan ystävystymisestä.
  • Hänen ei pitäisi olla halukas dunyan perään.”

[‘Mukhtasar Minhaaj al-Qaasidiin’; s. 126-132]

Profeetta saws sanoi: ”Ihminen on hänen khaliilinsa (läheisen ystävänsä) uskonnolla, joten varokaa kenen kanssa ystävystytte.” [Abu Dawuud ja At-Tirmidhi]

Ja hän saws sanoi:

”Älkää pitäkö seuraa muuta kuin uskovaisen kanssa, älkääkä ruokkiko muuta kuin sellaisen ihmisen jolla on taqwaa (Allahin pelkoa).” [Abu Dawuud ja At-Tirmidhi]

Ja hän saws sanoi:

”Hyvän ja pahan seuralaisen tapaus on kuin myskimyyjän ja palkeidenpuhaltajan (rautasepän). Mitä tulee myskin myyjään, niin hän joko antaa sinulle hieman myskiä, tai sinä ostat häneltä vähän, tai vähintäänkin tulet pois sen hyvän tuoksun kokeneena. Kun taas palkeidenpuhaltaja joko polttaa vaatteesi, tai vähintäänkin tulet poise sen vastenmielisen hajun kokeneena.” [Bukhaari ja Muslim]

2 – Sufiyan bin ‘Uyaynah sanoi:

Kulje totuuden polkuja, äläkä anna samaa tekevien ihmisten pienen lukumäärän lannistaa itseäsi.”

[”Uluww al-Himmah’; s. 41]

3 – al-Fudayl bin ‘Iyad sanoi:

Pysyttele johdatuksen tiellä, äläkä anna tämän polun valinneiden ihmisten pienen lukumäärän satuttaa itseäsi. Ja varo harhautuneisuuden polkua, äläkä anna hämätä itseäsi niiden ihmisten suuren lukumäärän, jotka tuhoavat itsensä tällä polulla.”

[”Uluww al-Himmah’; s. 41]

4 – Sulayman ad-Darani sanoi:

Jos jokaikisellä ihmisellä alkaisi olla epäilyksiä totuudesta, niin minä pysyisin siinä varmana yksinäni.”

[”Uluww al-Himmah’; s. 42]


(lisää…)

Todisteita Koraanista

Allaah sanoo (merkityksen tulkinta):

  1. ”Kun Allaah sanoi ’Oi Iisaa, totisesti tulen ottamaan sinut ja nostamaan sinut luokseni, ja puhdistamaan sinut…” [Suurah Aal-’Imraan:55]

  2. ”Ja Hän on Vastustamaton, orjiensa yläpuolella, ja Hän on Kaikkiviisas, Kaikesta tietävä.” [Suurah Al-An’aam:18]

  3. He pelkäävät Herraansa heidän yläpuolellaan, ja tekevät mitä heille määrätään.” [Suurah An-Nahl:50]

  4. ”Sano: ’Sen (Koraanin) on tuonut alas Ruuh Al-Qudus (jibriil) Herraltasi totuudella…” [Suurah An-Nahl:102]

  5. Hänen luokseen nousevat kaikki hyvät sanat, ja hyvät teot ylentävät niitä…” [Suurah Faatir:10]

  6. ”Tunnetteko olevanne turvassa siltä että Hän, Joka on taivaassa ei laita maata nielaisemaan teidät kun se vavahtelee? Tai tunnetteko olevanne turvassa siltä että Hän, Joka on taivaassa ei lähetä päällenne hirmumyrskyä…?” [Suurah al-Mulk:16-17]

  7. ”(Eräs) Kysyjä kysyi rangaistuksesta, joka on kohtaava epäuskovaisia, eikä kukaan voi sitä estää. (Rangaistuksesta, joka tulee) Allahilta, ylösnousemisen Herralta. Enkelit ja Ar-Ruuh (Jibriil) nousevat Hänen luokseen päivänä, jonka mitta on viisikymmentä tuhatta vuotta.” [Suurah al-Ma’arij:1-4] (lisää…)

Ovatko Ash’arit Ahl as-Sunnah wal-Jamaa’asta?

Kirjasta: ”Ash’arien menetelmäopit ’aqiidassa”, s. 15-21; Safar bin Abdur-Rahmaan al-Hawaalii

Termiä Ahl us-Sunnah wal-Jamaa`ah käytetään kahdessa eri merkityksessä:

A. Yleinen tarkoitus: Jota käytetään niistä, jotka ovat shii’oja vastaan, joten sanotaan: Ne, jotka väittävät seuraavansa islamia, ovat kaksi luokkaa: Ahl As-Sunnah sekä Shii’at. Joten Sheikh al-Islaam (Ibn Taimiyyah) nimesi Raafideille (suurin osa shii’oista) vastaavan kirjansa nimellä ”Minhaaj as-Sunnah”, ja teki siinä selväksi nämä kaksi eri merkitystä sekä sanoi selvästi, että uudestikeksityt sektit ovat Ahl As-Sunnasta ainoastaan tällä merkityksellä. [ts. tällä Ahl As-Sunnah -termin selityksellä].

Tämä tarkoitus pitää sisällään kaikki Shii’oja lukuun ottamatta; kuten Ash’arit, erityisesti siksi että sahaaboja ja khalifeja koskevan menetelmäopin suhteen Ash’arit ovat yhtä mieltä heidän (sunnien) kanssaan, kuten jäljempänä seuraa.

B. Spesifinen tarkoitus: Jota käytetään niistä, jotka ovat vastaan bid’an tekijöitä sekä uudestikeksittyjen sektien seuraajia, ja tämä on (kyseisen termin) yleisempi käyttötarkoitus. Joten kun (hadiith)kertojia tarkastelevissa kirjoissa sanotaan jostakusta, että hän oli Ahl As-Sunnasta tms., niin sillä tarkoitetaan että hän ei ollut mistään uudesikeksityistä sekteistä, kuten Khawaarijeista, Mu’tazileista sekä Shii’oista, eikä hän ollut teologisen retoriikan (Kalaam) tai uudestikeksittyjen ideoiden ja ajatusten seuraaja.

Joten mitä tulee tähän tarkoitukseen, niin Ash’arit eivät ole sen sisällä laisinkaan. Päin vastoin, he ovat sen ulkopuolella; ja Imaam Ahmad sekä Ibn Al-Madiinii ovat kirjallisesti sanoneet että ketään, joka sekaantuu minkäänlaiseen teologiseen retoriikkaan, ei lasketa Ahl As-Sunnan joukkoon – vaikka hän saapuisi sillä Sunnan luokse – kunnes hän hylkää väittelemisen ja antautuu teksteille. Joten he eivät aseta ehdoksi että henkilön on ainoastaan oltava samaa mieltä Sunnan kanssa, vaan että hänen on otettava se ja seurattava (yksinomaan) sitä. Joten sellainen, joka ottaa Sunnasta, on siitä vaikka hän tekisi virheen; ja sellainen, joka ottaa jostain muualta, on harhassa vaikka hänen lopullinen päätelmänsä olisi sen (sunnan) mukainen. Mutta Ash’arit, kuten tulet näkemään, ottavat (tietoa) ja seuraavat muita kuin Sunnaa, eivätkä he ole johtopäätöksissään samaa mieltä sen kanssa, joten kuinka he voisivat olla sen (Sunnan) ihmisistä?

Tulemme nyt esittämään heitä koskevan määräyksen neljän eri fiqh-koulukunnan oppineilta, joten millaisen uskot hadiith-oppineiden ja hadiith-tutkimuksen oppineiden asenteen olleen? (lisää…)