The Islamic Fiqh Council , joka kokoontui neljänteen istuntoonsa Jeddassa, Saudi-Arabian Kuningaskunnassa välillä 18.-23. Safaria 1408H/6.-11. Helmikuuta 1988, antoi seuraavan fatwan (tiivistettynä):

Ensinnäkin, määritelmiä:

1) ”Elimellä” tarkoitetaan mitä tahansa ihmisen osaa – olipa se sitten kudosta, soluja, verta jne., kuten (silmän) sarveiskalvo – ja olipa se edelleen kiinni hänessä tai erotettu hänestä.

2) Se käyttö tai hyöty, josta keskustellaan, on sellainen hyöty, jonka välttämättömyys samelee pitääkseen hyödynsaajan elossa tai pitääkseen jonkin hänen vartalonsa elintärkeän perustoiminnon toiminnassa – kuten hänen näkönsä jne. – edellyttäen että hyödynsaaja on sellainen, jonka elämä on sharii’an suojelema*.

3)Tällaiset hyödyt jaetaan kolmeen kategoriaan:

(i)               Elimen siitäminen elävältä henkilöltä

(ii)              Elimen siirtäminen kuolleelta henkilöltä

(iii)            Elinsiirrot sikiöltä

(i) Ensimmäinen kategoria, joka on elimen siirtäminen elävältä henkilöltä, pitää sisällään seuraavat:

–         Elimen siirtäminen vartalon yhdestä paikasta toiseen paikkaan samassa vartalossa, kuten ihon, ruston, luun, suonien, veren jne. siirtäminen.

–         Elimen siirtäminen elävän henkilön vartalosta toisen henkilön vartaloon.

Tässä tapauksessa elimet voidaan jakaa niihin, joista elämä on riippuvainen, sekä niihin, joista elämä ei ole riippuvainen. Koskien niitä joista elämä on riippuvainen, niin ne voivat olla yksittäisiä elimiä joita on vain yksi kappale vartalossa, tai niitä voi olla enemmän kuin yksi. Aiempi (kategoria) pitää sisällään sellaiset kuten sydän ja maksa, ja jäljempi pitää sisällään sellaisia elimiä kuin munuaiset ja keuhkot.

Mitä tulee niihin, joista elämä ei ole riippuvainen, niin niitä on sellaisia jotka säätelevät perustoimintoja vartalossa, sekä toisia jotka eivät tee (sitä). Niitä on joitain, jotka uusiutuvat automaattisesti, kuten veri, ja joitain jotka eivät. On joitain, joilla on vaikutusta jälkikasvuun ja yksilön geneettiseen koostumukseen sekä persoonallisuuteen – kuten kivekset, munasarjat sekä hermosolut – sekä joitain, joilla ei ole tällaista vaikutusta.

(ii)  Elimen siirtäminen kuolleelta henkilöltä

On huomionarvoista huomauttaa, että kuolemaa on kahdessa eri kategoriassa:

1-    Aivokuolema, jolloin kaikki vartalontoiminnat lakkaavat kokonaan eikä niitä voida palauttaa lääketieteellisesti.

2-    Kun sydän ja hengitys pysähtyvät kokonaan eikä niitä voida palauttaa lääketieteellisesti.

Neuvosto keskusteli kummastakin näistä kategorioista kolmannessa istunnossaan.

(iii) Elinsiirto sikiöltä. Käyttö tai hyödyt jaetaan tässä tapauksessa kolmeen kategoriaan:

1-    Kun sikiö abortoituu spontaanisti (keskenmeno)

2-    Kun siskiö abortoidaan tarkoituksella lääketieteellisin tai rikollisin keinoin

3-    Kun hedelmöitys tehdään kohdun ulkopuolella

Mitä tulee sharii’an määräyksiin:

-1-

On sallittua siirtää elin ihmisen vartalolta toiseen paikkaan samassa vartalossa, mutta on kiinnitettävät huomiota siihen että arvioidut hyödyt ovat suuremmat kuin mahdolliset haitat; (ja) tämä in sillä ehdolla että se tehdään korvatakseen jonkin menetetyn elimen tai ruumiinosan, tai palauttaakseen sen normaalin muodon tai toiminnon, tai korjatakseen virheen tai poistaakseen sellaisen epämuodostuman joka aiheuttaa kyseiselle henkilölle psykologista tai fyysistä haittaa.

-2-

On sallittua siirtää elin yhden henkilön vartalosta toisen henkilön vartaloon mikäli se on sellainen elin, joka uudistaa itsensä automaattisesti, kuten veri ja iho. Mutta on kiinnitettävä huomiota siihen että luovuttaja on täysin kelpaava ja täyttää sharii’an mukaiset ehdot.

-3-

On sallittua hyödyntää sellaisia elimiä jotka on poistettu toisen henkilön vartalosta sairauden takia, kuten esimerkiksi sarveiskalvon ottaminen sellaisen henkilön silmästä, joka on poistettu sairauden takia.

-4-

On haraam siirtää sellainen elin, josta elämä on riippuvainen, kuten siirtää elävän henkilön sydän toiselle ihmiselle.

-5-

On haraam siirtää elin elävältä henkilöltä mikäli sen poistaminen saattaa aiheuttaa jonkin tärkeän toiminnon lakkaamisen, vaikka hänen elämänsä ei olisi siitä riippuvainen – kuten kummankin silmän sarveiskalvon ottaminen. Mutta jos hänellä tulisi sen poistamisen jälkeen olemaan vielä osittainen kyky/toiminto, niin tämä asia vaatii lisäkeskustelua, kuten tulemme näkemään alempana kohdassa 8.

-6-

On sallittua siirtää elin kuolleesta henkilöstä sellaiseen elävään henkilöön, jonka elämä tai tärkeät perustoiminnot riippuvat siitä elimestä; sillä ehdolla, että kuollut on antanut suostumuksensa ennen kuolemaansa, tai hänen perijänsä hänen kuolemansa jälkeen, tai muslimeista vastuussa olevat viranomaiset mikäli kuolleen henkilöllisyys ei ole tiedossa tai hänellä ei ole perijöitä.

-7-

Tulisi huomata, että yllä selitetty yhtämielisyys elinten luovutuksen sallittavuudesta on sen ehdon alainen, että sitä ei tehdä myymällä kyseisiä elimiä, sillä ihmiselimiä ei ole sallittua laittaa kaupankäynnin alle missään tilanteessa.

Mitä tulee siihen että hyödynsaaja käyttää rahaa saadakseen tarvitun elimen, mikäli tarvetta, tai että hän antaa jonkinlaista hyvitystä kunnioittaakseen luovuttajaa, niin tämä asia on ijtihaadin alainen ja vaatii lisäkeskustelua.

-8-

Kaikki tähän aiheeseen liittyvät tapaukset vaativat lisätutkimusta ja keskustelua, ja niitä tulee tutkia sekä niistä keskustella tulevassa istunnossa lääketieteellisten tietojen ja sharii’ah-määräysten valossa. Ja Allaah tietää parhaiten.

*  Joko toinen muslimi, tai kaafir, jonka elämää sharii’ah suojelee.

Kaafireita, joiden elämää sharii’ah suojelee, on kolmea eri tyyppiä:

1 – Adh-dhimmi. Sellainen, jonka kanssa muslimeilla on sopimus tai liitto dhimmasta (eräänlainen ”yhteistyö- ja avunantosopimus”, ts. hän saa elää muslimien keskuudessa tietyin ehdoin, joita vastaan muslimit takaavat hänelle suojeluksen; eli sellainen, joka asuu muslimien maassa)

2 – Al-mu’aahad. Sellainen, jonka kansan kanssa muslimeilla on rauhansopimus.

2 – Al-musta’man. Sellainen, joka on tullut muslimien maahan ja hänelle on taattu hänen turvallisuutensa, kuten ne, jotka tulevat tekemään kauppaa, työsekentelemään, vierailemaan sukulaisten luona jne.

Ja sharii’an suojelukseen taas eivät kuulu harbit, eli ne epäuskovaiset jotka ovat sodassa islamia/muslimeita vastaan.

Mainokset