”Siinä ei ole mitään vikaa että mies tervehtii ei-mahram-naista salaamilla kätelemättä häntä, mikäli hän on vanhus, mutta hänen ei tulisi tervehtiä nuorta naista salaamein jos ei ole takuuta siitä että siitä ei seuraa mitään fitnaa. Tämä on se, mitä oppineiden kommentit ilmentävät, olkoon Allaah heille armollinen.

Imaam Maalikilta kysyttiin: ”Voidaanko naista tervehtiä salaamilla?” Hän vastasi: ”Mitä tulee vanhaan naiseen, niin en pidä tätä makruuhina, mutta mitä tulee nuoreen naiseen, niin en pidä siitä.”

Az-Zarqaani selitti syyn siihen, miksi Maalik ei pitänyt siitä, kommentaarissaan Al-Muwatta’lle: ”Johtuen fitnan pelosta kun hän (mies) kuulee hänen vastaavan tervehdykseen.”

Al-Adaab Ash-Shar’iyyah:ssa (1/370) sanotaan: ”Ibm Muflih mainitsi että Ibn Mansuur sanoi Imaam Ahmadille: ”(Entä) naisten tervehtiminen salaamilla?” Hän sanoi: ”Jos nainen on vanha, siinä ei ole mitään vikaa.”

Saalih (Imaam Ahmadin poika) sanoi: ”Kysyin isältäni naisten tervehtimisestä salaamein. Hän sanoi: ’Mitä tulee vanhoihin naisiin, siinä ei ole mitään vikaa, mutta mitä tulee nuoriin naisiin, niin heitä ei tulisi yllyttää puhumaan pakottamalal heidät vastaamaan salaamiin.’”

An-Nawawi sanoi kirjassaan Al-Adhkaar (s. 407):

Meidän seuralaisemme sanoivat: ”Naisten tervehtiminen naisille on kuin miesten tervehtiminen miehille. Mutta mitä tulee naisten tervehtimiseen miehille, mikäli nainen on miehen vaimo, tai hänen jalkavaimonsa, tai yksi hänen mahrameistaan, niin silloin se on kuin hänen puhumisensa toiselle miehelle; kumman tahansa heistä on mustahabb (pidettyä, suotavaa) aloittaa salaamilla tervehtiminen ja toinen on velvoitettu vastaamaan siihen. Mutta jos nainen on vieras (ts. ei-mahram), jos hän on kaunis ja on pelkoa siitä että mies voisi joutua houkutukseen, niin miehen ei tulisi tervehtiä häntä salaamilla, ja mikäli hän tervehtii, niin hänen ei ole sallittua vastata. Hänenkään ei tulisi aloittaa salaamilla tervehtimistä, ja jos hän aloittaa, hän ei ansaitse vastausta. Jos hän vastaa, niin se on makruuh.

Jos hän on vanha nainen ja hän (mies) ei tule joutumaan houkutukseen hänestä, niin hänen (naisen) on sallittua tervehtiä miestä salaamilla sekä miehen vastata hänen salaamiinsa.

Mikäli on olemassa ryhmä naisia, niin mies voi tervehtiä heitä salaamilla, tai mikäli on ryhmä miehiä, niin he voivat tervehtiä naisia salaamilla, niin kauan kuin ei ole mitään pelkoa siitä että mikään osapuoli voisi joutua houkutukseen.”

Abu Dawuud (5204) kertoi Asmaa’ bont Yaziidin sanoneen: ”Profeetta kulki meidän naisten ohi ja tervehti meitä salaamilla.” (Al-Albaani luokitteli sen olevan sahiih Sahiih Abi Dawuudissa)

Ja Al-Bukhaari (6248) kertoi että Sahl ibn Sa’d sanoi: ”Oli olemassa eräs vanha nainen joka oli meidän tuttumme, ja hän lähetti jonkun Budaa’aan (Medinassa ollut taatelipalmu-tarha). Hän otti silqin (eräänlainen vihannes) juuria ja laittoi ne kattilaan jauhetun ohran kanssa. Kun olimme rukoilleen Jumu’an, menimme tervehtimään häntä ja hän tarjosi meille (sitä ruokaa).”

Al-Haafiz sanoi Al-Fathissa: ”Mitä tulee sen sallittavuuteen että miehet tervehtivät naisia salaamilla ja naiset tervehtivät miehiä, niin mitä sen luvallisuudella tarkoitetaan, on silloin kun ei ole mitään pelkoa fitnasta.”

Al-Haliimin on kerrottu sanoneen: ”Koska Profeetta saws oli erehtymätön ja suojassa fitnalta. (Joten) joka on varma siitä että hän tulee olemaan turvassa houkutukselta, voi tervehtiä naisia salaamilla, muutoin on turvallisempaa pysyä hiljaa.”

Ja Al-Muhallabin on kerrottu sanoneen: ”Miesten on sallittua tervehtiä naisia salaamilla sekä naisten tervehtiä miehiä, mikäli ei ole pelkoa fitnasta.”

Katso Ahkaam Al-’Awrah wan-Nadhar, Musaa’id ibn Qaasim Al-Faalih.”

http://islamqa.com/en/ref/39258/

Advertisements