elokuu 2009


Yhteis-dhikristä

Jotkut sahaabat kertoivat seuraavan kertomuksen:

”Meillä oli tapanamme istua ’Abdullaah ibn Mas’uudin talon edessä ennen Fajr-rukousta, odottaen mennäksemme hänen kanssaan moskeijalle. Abu Muusaa Al-Ash’ari tuli luoksemme ja kysyi meiltä:

’Lähtikö Abu ’Abdir-Rahmaan (ts. Ibn Mas’uud) jo?’

Vastasimme: ’Ei.’

Joten Abu Muusaa Al-Ash’ari istui kanssamme odottamassa häntä. Kun hän tuli, nousimme kaikki ylös. Abu Muusaa sanoi hänelle:

’Oi Abu ’Abdir-Rahmaan! Näin äskettäin moskeijalla jotain sellaista, mitä en voinut hyväksyä.’

Ibn Mas’uud kysyi sitten: ’Mitä se oli?’

Abu Muusaa sanoi: ’Tulet näkemään sen jos elät (siihen saakka)..Näin moskeijalla ryhmän ihmisiä istumassa ringeissä rukousta odottamassa. Jokaista rinkiä johti yksi ihminen. Ja jokaisella ihmisellä näissä ringeissä oli pikkukiviä mukanaan.

Ringin johtaja sanoi: ’Sanokaa Allahu Akbar sata kertaa,’ ja he sanovat Allaahu Akbar sata kertaa; sitten hän sanoo ’Sanokaa Laa ilaaha ill Allaah saa kertaa,’ ja he sanovat Laa ilaaha ill Allaah sata kertaa; sitten hän sanoo ’Sanokaa Subhaan Allaah sata kertaa,’ ja he sanovat subhaan Allaah sata kertaa.’

Sitten Ibn Mas’uud sanoi heille: ’Mitä sinä sanoit heille?’

Hän sanoi: ’En sanonut mitään, halusin odottaa sinun mielipidettäsi.’

’Abdullaah ibn Mas’uud sanoi: ’Etkö voinut määrätä heidät laskemaan syntinsä, ja (näin) varmistaa että he saavat palkkiota?’

Sitten ’Abdullaah ibn Mas’uud lähti ja me menimme hänen mukanaan. Kun hän lähestyi yhtä näistä ringeistä, hän sanoi: ’Mitä te oikein teette?’

He sanoivat: ’Oi Abu ’Abdir-Rahmaan, nämä ovat pikkukiviä laskemaan kuinka monta kertaa olemme sanoneet Allaahu Akbar, Laa ilaaha ill Allaah ja Subhaan Allaah.’

Hän sanoi: ’Laskekaa omat syntinne, niin takaan teille ettette tule menettämään mitään palkkioistanne (hasanaat)… Voi teitä, oi Muhammadin kansa, kuinka nopeasti te tulettekaan tuhoutumaan. Nuo ovat teidän Profeettanne seuralaisia saatavilla, nämä ovat hänen vaatteensa jotka eivät vielä ole kuluneet, ja hänen astiansa eivät vielä ole rikkoutuneet. Vannon kautta Hänen, jonka Käsissä minun sieluni on, että joko te seuraatte uskontoa joka on parempi kuin Profeetan uskonto, tai sitten te avaatte oven harhautumiselle.’

He sanoivat: ’Me vannomme kautta Allahin, oi Abu ’Abdir-Rahmaan, että meillä ei ollut mitään muuta aikomusta kuin tehdä hyviä tekoja.’

Hän sanoi: ’Mitä siitä? Kuinka monet ihmiset ovatkaan halunneet tehdä hyviä tekoja, mutteivät koskaan tulleet tehneeksi niitä? Allahin Profeetta on kertonut meille ihmisistä, jotka resitoivat Koraania ilman että sillä on heihin mitään muuta vaikutusta kuin että Koraani (Koraanin resitointi) menee heidän kurkustaan. Vannon kautta Allahin, olen melkein varma että te olette sen tyyppisistä ihmisistä.’

Sitten hän jätti heidät.”

’Amr ibn Salamah sanoi: ”Näimme suurimman osan niiden rinkien ihmisistä taistelevan (meitä vastaan) Khawaarijien joukossa AN-Nahrawaanin taistelussa.”

(Kertonut Ad-Daarimii sekä Abu Na’iim sahiih-ketjulla)

Muutama sananen ylläolevan atharin kertojaketjusta:

Ensin lainaus suufi-sivustolta:

”Yllämainitun kerronnan ketju sisältää ’Amr ibn Yahya Al-Hamadanin – ’Amr ibn Saliman pojanpojan – ja hän on heikko. Ibn Ma’iin näki hänet ja sanoi: ”Hänen kerrontansa eivät ole mitään.”; Ibn Kharrash sanoi: ”Hän ei ole hyväksytty”; Dhahabi listasi hänet niiden joukkoon, jotka ovat heikkoja ja joiden hadiitheja ei oteta, kirjoissa Ad-Du`afaa’ Wal-Matruukiin (s. 212 #3229), Miizan Al-I`tidaal (3:293), sekä Al-Mughni fii Ad-Du`afaa’ (2:491); ja Al-Haythami julisti hänet heikoksi kirjassa Majma` Az-Zawaa’id, luvussa Baab Al-`Ummaal `Alas-Sadaqah.”

1- Erään sheikhin on kerrottu väittävän että ’Amr ibn Yahya on heikko, perustuen Ibn Ma’iinin sanontaan ”hänen kerrontansa eivät ole mitään”. Tätä sheikhiä ei voida syyttää siitä että hän käänsi Ibn Ma’iinin sanat kielellisesti siten kuin käänsi, sillä ”laisa hadiithuhuu bi shai’in” todella tyypillisesti käännettäisi ”hänen hadiithinsa eivät ole mitään/minkään arvoisia.”

Mutta ymmärtääkseen Ibn Ma’iinin sanat oikein, tarvitaan kuintenkin enemmän tietoa mustalah-tieteestä (sanojen/ilmaisujen vakiintuneesta tarkoituksesta eri piireissä), sekä erityisesti hyvin vaativasta ja tarkasta jarh wat-ta’diilin tieteestä (sen luokittelemisesta, ketkä ovat luotettavia ja heikkoja). Kuten Ibn Hajar huomautti Fath Al-Baarin esittelyssä nimeltään Hady As-Sari (s. 421), kun Ibn Ma’iin käyttää tätä termiä, hän tyypillisesti tarkoittaa että se hadiithien määrä, jonka tämä kertoja kertoi, oli hyvin vähäinen. Näin ollen tämän sanonnan oikea käännös on ”Hänen hadiithinsa eivät ole kovin lukuisia,” ja asia, joka todistaa tämän lopullisesti, on se, että Ibn Abi Haatim kertoo, suoralla ja autenttisella kertojaketjulla, että Ibn Ma’iin itse sanoi ’Amr ibn Yahyasta – tästä samaisesta kertojasta – että hän on ”thiqah”, eli ”luotettava”. (Katso hänen kirjansa Al-Jarh Wat-Ta`diil osa 6, s. 269).

Joten Ibn Ma’iinin todellinen tuomio hänestä (yhdistäen nämä molemmat kerronnat ja ymmrätäen ne molemmat siten kuin ne oli tarkoitettu) on se, että hän on luotettava, mutta hänellä on vain vähän kerrontoja. Tähän perustuen myös muut pitivät häntä luotettavana, mukaan lukien Al-Fasawi, Al-Ijli sekä Ibn Hibbaan. Mutta kyllä, on totta että jotkut, kuten Adh-Dhahabi, pitivät häntä heikkona, vaikka suuremmat ja vahvemmat auktoriteetit olivat päinvastaista mieltä.

Oli miten oli, se ei ole niin tärkeää mikä hänen tarkka statuksensa oli, sillä:

2- Tästä kerronnasta on olemassa toinen isnaad (kertojaketju), joka ei sisällä ’Amr ibn Yahyaa ja joka on hasan; näin ollen sitä voidaan käyttää vahvistamaan ensimmäistä ketjua (tässä kerronnassa on ainoastaan tarinan pääpiirteen, ei kaikkia yksityiskohtia).

’Abdur-Razzaaq kertoo Musannafissaan (osa 3 s. 221, no. 5498) Sufiyaan ibn ’Uyaynalta, Bayaan ibn Qaysilta, Abu Haazimilta, että ”Joku mainitsi Ibn Mas’uudille että eräs Qaas (’tarinoiden kertoja’) istui öisin ja sanoi ihmisille ’Sanokaa niin-ja-niin, sanokaa niin-ja-niin.’ Joten hän sanoi: ’Kun näette hänet (seuraavan kerran), kertokaa minulle.’ Joten he kertoivat hänelle. Hän meni heidän luokseen, peittäen kasvonsa ja sanoi: ’Joka tuntee minut, tuntee minut, ja joka ei tunne, niin minä olen ’Abdullaah ibn Mas’uud. Ymmärtäkää, että joko te olette tietävämpiä kuin Muhammad ja hänen seuralaisensa, tai sitten te pidätte kiinni eksytyksen hännästä.’

Tässä versiossa, vaikka se ei olekaan niin yksityiskohtainen kuin aiempi, on sama tarina, ja sen isnaad on sahiih, kuten Al-Haithami itse sanoi kirjassaan Majma’ Az-Zawaa`id (1/181).

3- Mikäli on vielä epäilyksiä jäljellä, niin voi myös tutustua tästä tapahtumaasta oleviin muihin versioihin, vielä toisilla kertojaketjuilla, At-Tabaraanin kirjassa Mu`jam Al-Kabiir (9/125-128). Täten, kaikki nämä yhdistettynä, tämän kerronnan aitoudesta ei voi olla epäilystäkään.

Al-Mu’jam Al-Kabiirissa olevat muut kertojaketjut:

8628 – ’Ali ibn ’Abdil-’Aziiz kertoi meille Abu Na’iimilta, joka kertoi Sufiyaanilta, joka kertoi Salamah ibn Kuhaylilta, joka kertoi Abu Za’ralta että hän sanoi: ”Al-Musayyib ibn Najbah tuli ’Abdullaahin (Ibn Mas’uudin) luokse ja sanoi: ’Jätin moskeijalle (sieltä lähdettyäni) ihmisiä, jotka sanovat: ’Joka sanoo Subhaan Allaah niin ja niin (monta kertaa), hän saa sitä ja tätä.’’ Hän sanoi: ’Nouse ylös, oi ’Alqamah,’ ja kun hän näki heidät, hän sanoi: ’Oi ’Alqamah, vie ihmisten katseet pois minusta,’ ja kun hän kuuli mitä he ovat sanomassa, hän sanoi: ’Totisesti joko te pidätte kiinni eksytyksen hännästä, tai sitten te olette johdattuneempia kuin Muhammadin seuralaiset.’ (Al-Mu’jam Al-Kabiir, osa 9, s. 125)

8629 – Ishaaq ibn Ibraahiim Ad-Dabarii kertoi meille ’Abdir-Razzaaqilta, joka kertoi Ibn ’Uyaynalta, joka kertoi Bayaanilta, joka kertoi Qays ibn Abi Haazimilta, joka sanoi: ”Ibn Mas’uudille mainittiin Qaasista (’tarinankertojasta’), joka istuu öisin ja sanoo ihmisille ’Sanokaa näin-ja-näin.’ Joten hän sanoi: ’Jos näette hänet, kertokaa minulle.’” Hän sanoi: ”Joten he kertoivat hänelle, ja ’Abdullaah tuli naamioituneena ja sanoi: ’Joka tuntee minut, tuntee minut, ja joka ei tunne minua, niin minä olen ’Abdullaah ibn Mas’uud. Joko te tiedätte olevanne johdattuneempia kuin Muhammad ja hänen seuralaisensa, tai sitten te pidätte kiinni eksytyksen hännästä.’ (Al-Mu’jam Al-Kabiir, osa 9, s. 125)

8630 – Ishaaq ibn Ibraahiim Ad-Dabarii kertoi meille ’Abdur-Razzaaqilta, joka kertoi Ja’far ibn Sulaimaanilta, että ’Ataa’ ibn As-Saa’ib (en tiedä tätä muilta kuin Abu Al-Bukhtarilta) sanoi: ”Ibn Mas’uudille kerrottiin että joitain ihmisiä istuu (moskeijalla) Maghribista tehden tasbiih ja sanoen: ’Sanokaa näin ja sanokaa näin’ ’Abdullaah sanoi: ’Kun he istuvat (jälleen), kertokaa minulle.’ Joten kun he istuivat, he tulivat hänen luokseen (kertomaan tästä), joten hän lähti, meni sisään heidän kanssaan ja istui. Hänen päällään oli burnus (hupullinen viitta), joten he aloittivat tasbiihinsa, ja ’Abdullaah otti päästään burnusin ja sanoi: ’Minä olen ’Abdullaah ibn Mas’uud,’ ja ihmiset hiljenivät. Ja hän sanoi: ’Joko te olette tuoneet bid’an ja pimeyttä, tai sitten te olette tietävämpiä kuin Muhammadin seuralaiset.’ Joten ’Amr ibn ’Utaibah ibn Farqad sanoi: ’Pyydän Allahin anteeksiantoa ja kadun Hänelle,’ ja määräsi heidät hajaantumaan.” (Al-Mu’jam Al-Kabiir, osa 9, s. 125)

8633 – Abu Muslim Al-Kashhii kertoi meille Abu ’Umar Ad-Dariirilta, joka kertoi Haamid ibn Salamalta, että ’Ataa’ ibn As-Saa’ib kertoi heille Abu ’Abdur-Rahmaan As-Salamilta että hän sanoi: ”’Amr ibn ’Utbah ibn Farqad As-Salamii sekä Mu’addad olivat joidenkin seuralaistensa joukossa ja he ottivat erään moskeijan ja tekivät siellä tasbiih Maghribin ja ’Ishaan välillä näin ja näin, ja tahlii näin ja näin, ja tahmiid näin ja näin, joten ’Abdullaah ibn Mas’uudille kerrottiin tästä ja hän sanoi sille joka kertoi hänelle: ’Kun he istuvat (jälleen), kerro minulle,’ joten kun he istuivat, hän kertoi hänelle, joten ’Abdullaah tuli sinne burnusissa, kunnes hän meni heidän luokseen ja otti burnusin pois päästään. Sitten hän sanoi: ’Minä olen Umm ’Abdin poika, kautta Allahin, joko te olette tuoneet bid’an ja pimeyttä, tai siten olette tietävämpiä kuin Muhammadin seuralaiset.’ Joten Mu’addad sanoi – ja hän oli sulavapuheinen mies -: ’Kautta Allahin, emme ole tuoneet bid’aa ja pimeyttä, emmekä ole parempia kuin Muhammadin seuralaiset.’ Joten ’Abdullaah sanoi: ’Jos seuraatte ihmisiä, niin he ovat paljon teitä edellä, ja jos kiertelette oikealle ja vasemmalle, niin olette totisesti eksyneet kaukaiseen eksytykseen.’ (Al-Mu’jam Al-Kabiir, osa 9, s. 126)

8636 – ’Ali ibn ’Abdil-’Aziiz kertoi meille Abun-Nu’maan ’Aarimilta, joka kertoi Haamid ibn Zaidilta, joka kertoi Mujaalid ibn Sa’iidilta, joka kertoi ’Amr ibn Sa’iidilta että hän sanoi: ”Olimme istumassa Ibn Mas’uudin ovella Maghribin ja ’Ishaan välillä kun Abu Muusaa tuli ja sanoi: ’Onko Abu ’Abdir-Rahmaan tullut jo ulos?’” Hän sanoi: ”Joten Ibn Mas’uud tuli ulos ja sanoi Abu Muusalle: ’Mikä sai sinut tulemaan tähän aikaan?’ Hän sanoi: ’Kautta Allahin, en (tullut) muun syyn takia, kuin että näin asian, joka pelotti minua, ja se on hyvä (asia), mutta se pelotti minua ja se on hyvä asia: Ihmisiä istuu moskeijalla ja mies sanoo heille ’Sanokaa Subhaan Allaah niin ja niin (monta kertaa), sanokaa Alhamdulillaah niin ja niin (monta kertaa).’” Hän sanoi: ”Joten ’Abdullaah meni hänen kanssaan kunnes saapui heidän luokseen ja sanoi: ’Kuinka nopeasti te menettekään harhaan, vaikka Muhammadin seuralaiset ovat (vielä) elossa, ja hänen vaimonsa ovat nuoria, ja hänen vaatteensa ja astiansa eivät vielä ole muuttuneet (miksikään)! Laskekaa huonot tekonne, niin takaan takaan teille että Allaah tulee laskemaan teidän hyvät tekonne.’ (Al-Mu’jam Al-Kabiir, osa 9, s. 127)

8639 – ’Ali ibn ’Abdil-’Aziiz kertoi meille Abu Ghasaan Maalik ibn Ismaa’iililta, joka kertoi Israa’iililta, joka kertoi Ash’ath ibn Abi Ash-Sha’thaalta, joka kertoi Al-Aswad ibn Halalta, joka kertoi ’Abdullaahilta että hän sanoi: ”Hänelle kerrottiin miehestä joka kertoo asioita, joten hän tuli ja istui ihmisten joukkoon, ja kuulin hänen (tämän miehen) sanovan: ’Subhaan Allaah niin ja niin,’ ja kun hän (Ibn Mas’uud) kuuli sen, hän nousi ylös ja sanoi: ’Ettekö te kuule,’ ja kun he katsoivat häntä, hän sanoi: ’Oletteko te johdattuneempia kuin Muhammad ja hänen seuralaisensa? Totisesti te pidätte kiinni eksytyksen reunasta.’ (Al-Mu’jam Al-Kabiir, osa 9, s. 128)

Tarawiih: kotona vai moskeijalla?

Al-Marwaazi mainitsi Mukhtasar Qiyaam Al-Layl:issa (s. 231) erään miehen kysyneen Hasan Al-Basrilta:

”Oi Abu Sa’iid! Tämä Ramadaan on saavuttanut minut kun olen lukenut (tai opetellut ulkoa) Koraanin. Mitä minun pitäisi mielestäsi tehdä, rukoilla yksin vai liittyä muslimien seurakuntaan ja rukoilla heidän kanssaan?”

Hän vastasi:

”Sinun tulisi katsoa siihen, mikä hyödyttää sinua eniten. Joten katso, kumpi näistä kahdesta paikasta tekee sydämesi pehmeämmäksi ja keskittymisesi paremmaksi, ja se on se paikka, jonne sinun pitäisi mennä.”

Vielä hieman käytännön asiaa jatkeena aiemmalle, Tarawiih-rukouksen suorittamista käsittelevälle tekstille:

Yleensä moskeijoilla tehdään siten, että rukoillaan 2+2 rak’aa, sitten pidetään lyhykäinen tauko jonka aikana imaami saattaa puhua jotain lyhesti, sitten taas 2+2 ja witr 2+1.

On tosin olemassa myös toinen mielipide, jonka mukaan tarawiih on 20 rak’aa + witr 3 rak’aa. Tätä en aiemmassa tekstissä edes maininnut, sillä lähes poikkeuksetta moskeijat (varsinkin Suomessa) rukoilevat tuon 8+3-kaavan mukaan. Kuitenkin jos joku seuraa netin tai TV:n kautta Profeetan Moskeijan tarawiih-rukouksia Medinasta, tai Masjid Al-Haraamin tarawiihejä Mekasta, niin on kenties pannut merkille että näissä kahdessa moskeijassa he poikkeuksellisesti rukoilevat tuon 20+3-kaavan  mukaan. Silloin ensimmäiset 10 rak’aa rukoillaan yhteen pötköön (2+2+2+2+2) ilman mitään taukoja välissä. Tämän jälkeen on muutaman minuutin tauko ja imaamin vaihto, sitten samalla tavalla loppuun asti. Kaikilla muilla paikallisilla moskeijoilla kuitenkin rukoillaan vain tuo 8+3 rak’aa, mutta kummalla tahansa tavalla resitoidaan joka tapauksessa 1 juz’ Koraanista, joko 1 sivu/rak’ah tai 2,5 sivua/rak’ah.

Nämä mielipide-erot johtuvat siitä että Profeetta saws ei johtanut ihmisiä nimenomaan tarawiih-rukouksessa kuin yhden kerran, jolloin hän rukoili neljä rak’aa. Nämä 8+3 tai 20+3 perustuvat yörukousta koskeviin hadiitheihin, joista on sitten tehty päätelmiä.

Ja Allaah tietää parhaiten.

Koraanin selvät (muhkam) ja epäselvät (mutashaabih) jakeet

Koraani on paljastettu ihmisille furqaanina, keinona erottaa totuuden ja vääryyden välillä ihmisen suhteessa hänen Luojaansa sekä siihen luomukseen, jossa hän on olemassa. Näiden suhteiden perusperiaatteet on selkeästi määritelty Koraanissa jättämättä mitään tilaa spekulaatiolle tai epäilyksille, ja nämä ovat ne periaatteet, jotka muodostavat koko Kirjan ytimen (umm al-kitaab). Esimerkiksi rukouksen periaate määrittelee pääasiallista suhdetta ihmisen ja Jumalan välillä, kun taas zakaatin periaate määrittelee ihmissuhteiden ensiarvoista näkökulmaa. Se on tästä näkökulmasta, kun Allaah, Ylistetty ja Kunnioitettu, kuvailee Koraania seuraavassa jakeessa:

{”Kirja, jonka jakeet on tehty selviksi; arabiankielinen lukeminen niille, jotka tietävät.”} [41:3]

Näin ollen perusteet muslimi-umman yhtenäisyydelle on vankasti asetettu itse Koraanin keskeisissä jakeissa. Näihin jakeisiin sekä niiden sisältämiin periaatteisiin on viitattu sanalla muhkamaat.

Mutta, koska Koraani käsittelee myös ihmisen ja tämän maailman mysteerejä, niin siinä on väistämättä myös epämääräsiä sekä epäselviä viittauksia sellaisiin todellisuuden alueisiin, joista ihmisten tietämys on rajallinen. Jotkut näistä viittauksista voidaan ymmärtää ainoastaan suhteessa muihin jakeisiin, kun taas toisien viittausten todellisuutta ei voida ymmärtää lainkaan. Esimerkiksi niillä kirjaimilla, joilla jotkut Koraanin suurat alkavat, ei ole itsessään mitään selviä merkityksiä…

Niihin Koraanin jakeisiin, jotka puhuvat Luojan ja luodun mysteereistä sellaisella tavalla, että niiden todellisuus pysyy epäselvänä, viitataan sanalla mutashaabihaat(lisää…)

Tafsiir ja Ta’wiil

Aiemmat muslimisukupolvet pitivät sanoja tafsiir ja ta’wiil samanmerkityksinä; mutta taabi’uunien sekä heidän oppilaidensa aikakautta  (3. ja 4. vuosisata Hijran jälkeen) seuraavina vuosisatoina sana ta’wiil sai uuden merkityksen, jolla on uusia ja vaarallisia seuraamuksia. Sen vuoksi meidän on välttämätöntä tarkastella näitä termejä niin niiden alkuperäisessä asiayhteydessään, kuin myös niiden myöhemmässä käytössäkin.

Sana tafsiir, joka tulee verbistä fassara, tarkoittaa kirjaimellisesti selitystä tai määritystä, kuten jakeessa

{”He eivät tuo sinulle mitään vertausta, paitsi että Me tuomme sinulle totuuden ja paremman selityksen (tafsiiran).”} [25:33]

Mutta Koraani-tieteissä tämä termi määritellään (sellaisena) tiedonhaarana, joka avulla Koraania ymmärretään, sen merkityksiä selitetään ja sen lakisäädöksiä ja viisauksia johdetaan. (Al-Itqaan Fii ’Uluum Al-Qur’aan, osa 2, s. 174)

Sen sijaan sana ta’wiil, joka tulee verbistä awwala, tarkoittaa kirjaimellisesti tulkintaa. Kun sanaa ta’wiil käytetään käskyn yhteydessä, se tarkoittaa toimeen panemista tai toteuttamista…

Kun ta’wiiliä käytetään uutiseen tai tietoon viitaten, se viittaa sen tapahtumiseen…

Mutta kun sanaa ta’wiil käytetään viitaten tallennettuun puheeseen, niin se viittaa sen selitykseen tai tulkintaan, kuten jakeessa

{”Hän on se, Joka on paljastanut sinulle Kirjan; siinä on selviä jakeita jotka ovat Kirjan ydin, sekä toisia (jotka ovat) epäselviä. Ja mitä tulee niihin, joiden sydämissä on sairaus, niin he seuraavat niistä sitä, mikä on epäselvää, tavoitellen fitnaa ja etsien sen tulkintaa (ta’wiilahuu)…”} [3:7] (lisää…)

Ylensyöminen iftaarin aikana
Abu Haamid Al-Ghazzaalii

“…Paastoa rikkoessaan ei tulisi syödä siihen pisteeseen asti, että täyttää vatsansa, sillä ei ole mitään astiaa jota Allaah vihaa enemmän kuin täyttä vatsaa. Kuinka ihminen voi hyötyä paastosta ja nujertaa tämän vihollisen ja tuhota tämän halun, jos hän rikkoo paastonsa korvaten sen syömällä kaiken, minkä hän on menettänyt päivän aikana? Itse asiassa jotkut jopa syövät enemmän kuin mitä he normaalisti söisivät päivän aikana! Tämä tapa on jatkunut siihen pisteeseen asti että Ramadania varten valmistetaan niin monia erilaisia ruokia, että tässä kuussa syödään enemmän ruokaa kuin missään toisessa kuussa.

On tiedetty että koko paaston ydin on kuri sekä omien halujensa tuhoaminen vahvistaakseen sielua taqwalla. Joten jos kiellät ruuansulatukseltasi ruuan koko päivän ajaksi yöhön asti, niin että sen halu ja kaipuu ruokaa kohtaan villiintyy, ja sitten annat sille mitä se haluaa kunnes se on täysin tyydytetty, niin tämä tulee ainoastaan lisäämään sen halua ja moninkertaistamaan sen energian, ja tulee ilmenemään kaipuuna, jota ei edes olisi ollut olemassa jos se (vatsa) olisi jätetty tavallisiin annoksiinsa.

Joten paaston ydin ja salaisuus on tämän energian heikentäminen, joka antaa Saatanalle keinon vetää sinut kohti sitä mikä on pahaa, ja tätä ei voi tapahtua ellet vähennä ruokasi määrää. Kun rikot paastosi, syö ainoastaan se, mitä normaalisti olisit syönyt siihen aikaan silloin kun et paastoa. Mutta se, että rikkoo paaston yhdistämällä ne määrät, mitä olisi syönyt päivän aikana, sekä sen, mitä normaalisti söisi yöllä – (tämä) jättää sinut sellaiseen tilaan ettet ole hyötynyt paastostasi yhtään mitään. (lisää…)

Mikä on muwahhid?

Lyhyesti sanottuna, jokainen muslimi on muwahhid.

Jokainen, joka todistaa että Laa ilaaha ill Allaah – Ei ole mitään palvomisen arvoista paitsi Allaah – eli että kukaan tai mikään ei ole oikeutettu palvontaan, paitsi Allaah; ja laittaa tämän uskomuksen (eli tawhiidin) käytäntöön myös teoissaan ja sanoissaan, on muwahhid.

Ja mitä sana muwahhid sitten tarkoittaa, ja mistä se on peräisin? Muwahhid-sanan monikko on muwahhiduun, ja se on peräisin täysin samasta juuresta kuin sana tawhiid: wahhada – yhdistää, liittää, yhdentää, liittää yhteen. Näin ollen muwahhid tarkoittaa tawhiidin seuraajaa, henkilöä joka yksilöi Allahin kaikessa palvonnassaan. Muwahhidin vastakohta on mushrik, eli henkilö, joka osoittaa palvontaansa muille kuin Allahille esimerkiksi tekemällä heille du’aa; tai antamalla luoduille Allahin ominaisuuksia; tai uskomalla että on muitakin luojia kuin Allaah.

Tawhiidin merkitys taasen on selitetty aiemmassa, tahwhiidin ja ’aqiidan merkitystä käsittelevässä artikkelissa:

Kielellisesti tawhiid tarkoittaa yhtenäistämistä, ja se on johdettu arabiankielisestä verbistä wahhada, mikä tarkoittaa yhdistää, liittää, yhdentää, liittää yhteen. (waahid = yksi)

Sharii’allisesti tawhiid tarkoittaa “Alistua Allahin täydelliselle Herruudelle ja Jumaluudelle (tai tunnustaa), sekä puhdistaa Allahin nimet ja ominaisuudet kaikista luotujen teoista ja olla liittämättä mitään Hänen rinnalleen.”

Näin ollen muslimilla ja muwahhidilla ei ole mitään eroa, vaan jokainen muslimi on muwahhid.

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia:

Tawhiidin ja ’Aqiidan merkitys

Mitä ’ibaadah (palvonta) on?

Mitä du’aa on?

Du’aa muille kuin Allahille on shirkiä

Mitä shirk on?

Hijran tekeminen Koraanista

Allaah kertoo Koraanissa Profeetta Muhammadin saws valittaneen Hänelle:

”Ja Lähettiläs sanoi: ’Oi Herrani, totisesti kansani ovat hylänneet tämän Koraanin.’” [Al-Furqaan 25:30]

Arabiankielinen sana on ’mahjuur’, mikä tulee samasta juuresta kuin sana ’hijrah’, eli he ovat ottaneet Koraanin hijran kohteeksi, tehneet siitä hijran.


Ibn Kathiir sanoi tämän jakeen tafsiirissa:

”Kun hän (saws) resitoi heille (epäuskovaisille) Koraania, he puhuivat hölynpölyä tai puhuivat jostain muusta jotteivat kuulisi sitä.

Tämä on eräs  muoto sen hylkäämisestä ja torjumisesta;

ja olla uskomatta siihen on sama kuin sen hylkääminen;

ja olla pohtimatta sen merkityksiä sekä yrittämättä ymmärtää sitä on sama kuin sen hylkääminen;

ja olla toimimatta sen mukaan sekä seuraamata sen määräyksiä ja noudattamatta sen kieltoja on sama kuin sen hylkääminen;

ja pois kääntyminen siitä runojen tai muiden sanojen tai laulujen tai hyödyttömän puheen tai jonkin muun tavan puoleen, on sama kuin sen hylkääminen…” (lisää…)

Seuraava sivu »