Wudun tekeminen paaston aikana

Aiemmassa, paaston pilaavia asioita käsittelevässä artikkelissa on jo tullut esille seuraava asia:

”Kolmas asioista, jotka mitätöivät paaston, on syöminen ja juominen.

Tämä viittaa ruuan tai juoman saapumiseen vatsaan suun kautta.

Jos jokin saapuu vatsaan nenän kautta, niin se on kuin syöminen ja juominen. Tämän takia Profeetta saws sanoi: ”Vetäkää vettä syvälle nenään (wudua tehdessä), paitsi silloin kun paastoatte.” (At-Tirmidhi, 788) Mikäli nenän kautta vatsaan saapuva vesi ei pilaisi paastoa, niin Profeetta saws ei olisi käskenyt paastoamassa olevia olemaan vetämättä vettä syvälle nenään.”

Eli että Profeetta saws kehoitti muslimeita varovaisuuteen wudun tekemisessä paaston aikana, sillä myös nenän kautta vatsaan menevä vesi pilaa paaston (paitsi sellainen mikä tapahtuu tahattomasti ja vastoin paastoajan tahtoa).

Mutta kysymys kuuluukin, ovatko suun ja nenän huuhteleminen pakollisia wudun osia?

Vastaus on että oikeamman mielipiteen mukaan eivät ole. Imaam Ahmadin näkemyksen mukaan ne ovat pakollisia, mutta enemmistö muslimioppineista on sitä mieltä että ne ovat ainoastaan sunnah. He käyttävät todisteenaan mm. sitä, että Rifaa’an Profeetalta saws kertomassa hadiithissa jossa mainitaan wudun pakolliset osat, näitä ei ole mainittu. Ja myös Koraanin jaetta jossa Allaah kuvailee kuinka wudu tehdään, ja siinäkään ei ole mainittu näitä osia. Oikeimman mielipiteen mukaan wudun ensimmäinen pakollinen osa siis on kasvojen peseminen. Tämän jälkeen käsivarsien peseminen kyynärpäähän asti, sitten pään ja korvien pyyhkiminen sekä jalkojen peseminen nilkkaluuhun asti.

Ja toinen kysymys kuuluu, mitä jos wudun aikana (tai muulloinkin) huuhtelee suun, onko suuhun jäävä vesi pyrittävä saamaan pois kaikin keinoin?

An-Nawawi sanoi Al-Majmuu’ssa (6/327):

”Al-Mutawalli sekä muut sanoivat: ’Mikäli paastoava henkilö huuhtelee suunsa, hänen on syljettävä vesi ulos, mutta hänen ei tarvitse kuivata suutaan kangaspalalla tms. Tästä asiasta ei ole mitään oppineiden erimielisyyttä.”

Shaikh Ibn ’Uthaimiin sanoi: ”Hänen ei tarvitse sylkeä edes vettä juotuaan kun hän kuulee Fajrin adhaanin. Sahaabeilta ei ole meidän tietomme mukaan mitään kerrontaa, joka viittaisi siihen että kun henkilö juo aamun koittaessa, hänen olisi syljettävä kunnes veden maku katoaa; vaan tämä on aluea, jossa on liikkumavaraa.” (Al-Mumti’, 6/428)

Ne oppineet, jotka ovat sitä mieltä että tulisi sylkeä suun huuhtelemisen jälkeen, eivät vaadi sylkemään enempää kuin yhden kerran sen jälkeen kun vesi on purskautettu pois suusta. Syy sille, miksi he vaativat sylkemistä, on se, että vesi on sekoittunut sylkeen, joten se ei tulos ulos pelkästään purskauttamalla sen ulos. Mutta he eivät suosittele äärimmäisyyksiin menemistä sylkemisessä, sillä kaikki mitä jää jälkelle on pelkkää märkyyttä ja kosteutta, eikä sitä voida välttää. (Ks. Al-Mawsuu’ah Al-Fiqhiyyah, 28/63)

Tämän perusteella niille, jotka syljeskelevät paljon Ramadanin aikana, ei ole mitään muuta oikeutusta kuin varovaisuus välttääkseen jotain sellaista, josta ei ole määrätty varovaisuutta. Tämä aiheuttaa kuivuutta suussa ja tekee heidät janoisiksi sekä tekee paastoamisen vaikeaksi heille. Se myös aiheuttaa heille vaikeutta, erityisesti jos he ovat paikoissa joissa sylkeminen ei ole  mahdollista tai heillä ei ole nenäliinoja tms. mukanaan. Tämä saattaa myös aiheuttaa sen että he eivät istu kauaa moskeijoilla tehdäkseen dhikriä tai lukeakseen Koraania, joten he menettävät näistä hyvistä teoista tämän siunatun kuukauden aikana. (suun huuhtelu-osa lähteestä http://islamqa.com/en/ref/49005)

Advertisements