Ylensyöminen iftaarin aikana
Abu Haamid Al-Ghazzaalii

“…Paastoa rikkoessaan ei tulisi syödä siihen pisteeseen asti, että täyttää vatsansa, sillä ei ole mitään astiaa jota Allaah vihaa enemmän kuin täyttä vatsaa. Kuinka ihminen voi hyötyä paastosta ja nujertaa tämän vihollisen ja tuhota tämän halun, jos hän rikkoo paastonsa korvaten sen syömällä kaiken, minkä hän on menettänyt päivän aikana? Itse asiassa jotkut jopa syövät enemmän kuin mitä he normaalisti söisivät päivän aikana! Tämä tapa on jatkunut siihen pisteeseen asti että Ramadania varten valmistetaan niin monia erilaisia ruokia, että tässä kuussa syödään enemmän ruokaa kuin missään toisessa kuussa.

On tiedetty että koko paaston ydin on kuri sekä omien halujensa tuhoaminen vahvistaakseen sielua taqwalla. Joten jos kiellät ruuansulatukseltasi ruuan koko päivän ajaksi yöhön asti, niin että sen halu ja kaipuu ruokaa kohtaan villiintyy, ja sitten annat sille mitä se haluaa kunnes se on täysin tyydytetty, niin tämä tulee ainoastaan lisäämään sen halua ja moninkertaistamaan sen energian, ja tulee ilmenemään kaipuuna, jota ei edes olisi ollut olemassa jos se (vatsa) olisi jätetty tavallisiin annoksiinsa.

Joten paaston ydin ja salaisuus on tämän energian heikentäminen, joka antaa Saatanalle keinon vetää sinut kohti sitä mikä on pahaa, ja tätä ei voi tapahtua ellet vähennä ruokasi määrää. Kun rikot paastosi, syö ainoastaan se, mitä normaalisti olisit syönyt siihen aikaan silloin kun et paastoa. Mutta se, että rikkoo paaston yhdistämällä ne määrät, mitä olisi syönyt päivän aikana, sekä sen, mitä normaalisti söisi yöllä – (tämä) jättää sinut sellaiseen tilaan ettet ole hyötynyt paastostasi yhtään mitään.

Itse asiassa osa paastoamisen etikettiä on se, että ei nuku paljoa päivän aikana tunteakseen nälän ja janon sekä heikentääkseen tämän energian. Tämä tulee puhdistamaan sydämen sekä pitämään tämän energian heikennettynä joka yö, niin että on helpompaa rukoilla yölllä sekä suorittaa tavanomaiset Koraanin lukemisensa sekä Allahin muistelemisensa. Kenties tämä tulee estämään Saatanaa lähestymästä sinun sydäntäsi, sekä sallimaan sinun katsoa sitä mitä on Taivaiden Valtakunnassa, ja Laylatul-Qadr on pohjimmiltaan se yö, jona näytetään jotain siitä mitä tässä kuningaskunnassa on, ja tätä Allaah tarkoittaa sanoessaan: {“Totisesti olemme lähettäneet sen alas Qadrin yönä.”}

Ja sille, joka laittaa ruuasta esteen sydämensä ja rintansa välille, hänelle tullaan laittamaan este hänen itsensä sekä sen välille, mitä tästä kunongaskunnasta näytetään; ja vatsasi vapaana pitäminen ei ole tarpeeksi poistamaan tätä estettä jos mielesi ei ole vapaa kaikesta muusta paitsi Allahista – ja tämä on koko asian ydin.

Kaiken tämän alkupiste on vähentää ruokasi märää…”

[Ihyaa’ ’Uluum Ad-Diin; 1/303]

Ennen kuin joku kysyy Al-Ghazzaalista ja hänen kirjastaan Ihyaa’ ’Uluum Ad-Diin (”Uskonnon tietojen/tieteiden henkiin herättäminen”), niin lainaan Imaam Adh-Dhahabin sanoja:

”Mitä tulee Al-Ihyaa’:hin, niin se sisältää monia valheellisia hadiitheja, ja se sisältää paljon sellaista mikä on hyvää. Toivoisin että se ei sisältäisi sellaista etikettiä, rituaalia sekä asketismia, jotka ovat yhteneviä filosofien ja harhaantuneiden suufien kanssa. Pyydämme Allahilta hyödylistä tietoa. Tiedätkö, mitä hyödyllinen tieto on? Se on sitä, minkä Allaah on paljastanut Koraanissa, ja jonka Hänen Lähettiläänsä saws on selittänyt sanoilla ja teoille, sekä sellaista tietoa, jota meidän ei ole kiellettyä hankkia. Profeetta saws sanoi: ”Se, joka kääntyy pois sunnastani, ei ole minusta.” Joten, veljeni, sinun on pohdittava Allahin sanoja sekä pidättäydyttävä Kahden Sahiihin, Sunan An-Nasaa’in, An-Nawawin Riyaadhin sekä An-Nawawin Al-Adhkaarin opiskelemisessa, niin sitten tulet menestymään ja kukoistamaan.

Varo filosofien melipitetitä, henkisten harjoitusten suorittamista, munkkien nääntymistä sekä niiden hölynpölyä, jotka pysyttelevät pitkiä aikoja yksinään luostareissaan. Kaikki hyvyys on haniifien (yksijumalaisten) puhtaan ja suvaitsevaisen tien seuraamisessa. Ja tavoittele Allahin apua. Oi Allaah, johdata meidät Suoralle Tiellesi.

…Al-Ihyaa’:ssa hän mainitsi ajatuksia, joille ei ole mitään perusteita…

…Abu’l-Faraj Al-Jawzii sanoi: ’Abu Haamid (Al-Ghazzaalii) kirjoitti Al-Ihyaa’:n ja täytti sen tekaistuilla hadiitheilla, joiden hän ei tiennyt olevan tekaistuja…’”

[Siyaar A’laam An-Nubalaa’, osa 19, s. 340]

Ja Ibn Taimiyyah sanoi: ”Al-Ihyaa’ sisältää heikkoja (da’iif) hadiitheja ja kertomuksia, ja jopa tekaistuja (mawduu’) kerrontoja.

Siinä on monia suufien virheitä ja myyttejä.

Kaikesta huolimatta siinä kuitenkin on myös joitain sellaisten suufi-sheikhien sanoja, jotka ymmärtävät sydämen teot oikein, yhdenmukaisesti Koraanin ja Sunnan kanssa, ja se puhuu palvonnanteoista ja etiketistä yhdenmukaisesti Koraanin ja Sunnan kanssa; sellainen materiaali painaa enemmän kuin se materiaali, joka tulee hylätä. Tästä johtuen ihmiset ovat olleet eri mieltä sekä kiistelleet sitä koskien.”

[Majmuu’ Al-Fataawa, osa 10, s. 551]

Abu Haamid Muhammad ibn Muhammad Al-Ghazzaalii  koki elämässään monia värikkäitä vaiheita. Aluksi hän meni sisään filosofiaan, mutta katui ja hylkäsi sen. Sitten hän siirtyi ’Ilm Al-Kalaamiin (”islamilaiseen filosofiaan”) ja tuli siinä erittäin vahvaksi, mutta hylkäsi sen sittemmin kun hänelle tuli selväksi että se on turmeltunutta ja täynnä ristiriitoja. Hän hylkäsi nämä ajatukset ja kääntyi pois niistä, ja hänestä tuli yksi suuria filosofeja ja heidän väitteitään vastaan väittelleistä oppineista. Sen jälkeen hän kääntyi baatiniyya-uskomusten puoleen (baatin=sisäinen, salainen; eli sekti joka uskoo Koraanin jakeilla olevan sisäisiä ja salaisia merkityksiä, jotka paljastetaan vain harvoille ja valituille), mutta hykäsi ne sekä osoitti heidän uskomuksiensa vääryyden ja paljasti kuinka he vääristelevät tekstejä ja todisteita. Sitten hän seurasi suufismin tietä. Elämänsä loppua kohden hän palasi takaisin Ahl As-Sunnah Wal-Jamaa’an tielle, keskittyi Koraaniin ja Sunnaan, tuomitsi ’Ilm Al-Kalaamin ja sen edustajat, sekä kutsui ihmisiä sahaabien sekä (muiden) oikeamielisten edeltäjien seuraamiseen. Hän kirjoitti Iljaam Al-’Awwaam ’An ’Ilmil-Kalaam-nimisen kirjan, jossa hän tuomitsee filosofit jyrkin sanoin sekä tuomitsee kaikki heidän uskomuksensa kuvottaviksi uudistuksiksi, jotka ovat vahingoittaneet monia ihmisiä ja luoneet ongelmia muslimien välille.

Ibn Taimiyyah sanoi: ”Sen jälkeen hän palasi hadiith-oppineiden polulle ja kirjoitti Iljaam Al-’Awwaam ’An ’Ilm Al-Kalaamin.” [Majmuu’ Al-Fataawa, osa 4, s. 72]

Mainokset