Ramadanin 10 viimeisen yön hyveet ja etiketti

‘Ali At-Tamimi

Rakkaat veljeni ja sisareni! As-Sahiihainissa (Bukhaari&Muslim) on kerrottu että ‘Aa’ishah – olkoon Allaah häneen tyytyväinen – kertoi että kun (Ramadanin) viimeiset kymmenen yötä alkoivat, Allahin Lähettiläällä saws oli tapanaan tiukentaa ‘izaarinsa (lannevaatteensa), pysyä hereillä yöllä sekä herättää perheensä. Muslimin kerronnassa hän sanoi että Allahin Lähettiläs saws ponnisteli (näiden) viimeisien öiden aikana enemmän kuin minään muuna aikana.

Profeetta saws korosti Ramadanin 10 viimeistä yötä tavalla, jolla hän ei tehnyt minään muuna aikana tämän kuun aikana, suorittaen erityisiä tekoja, joita hän ei tehnyt minään muuna aikana tässä kuussa. Oppineet, jotka ovat tutkineet Profeetan saws sunnaa, ovat tunnistaneet kuusi erityistä tekoa, joita hän teki toisin kuin muina Ramadanin öinä:

1.   Hän pysytteli hereillä öisin.

Tämä saattaisi viitata siihen, että hän pysyi hereillä koko yön. Sillä Al-Musnadissa on kerrottu ‘Aa’ishalta että Profeetalla saws oli tapanaan yhdistää (Ramadanin ensimmäiset) 20 yötä rukouksella ja unella, mutta kun (viimeiset) 10 yötä alkoivat, hän nosti ylös ja tiukensi ’izaarinsa.
Tai sitten tämä saattaa vain viitata siihen, että hän pysytteli hereillä suurimman osan yöstä. Jotkut aikaisimmista oppineista ovat sanoneet että joka pysyttelee hereillä puolet yöstä, on pysynyt hereillä koko yön.

2.   Hänellä oli tapanaan herättää perheensä rukoilemaan.

Abu Dharr – olkoon Allaah häneen tyytyväinen – kertoi että Profeetta saws johti heitä (yö)rukouksessa 23., 25. sekä 27. Yönä.
On mainittu että hän kutsui perheensä ja naisensa (rukoilemaan) erityisesti 27. yön aikana.

Tämä osoittaa että heidän herättämistään on painotettu (erityisesti) niinä korostettuina, parittomina öinä, jolloin Laylatul-Qadria tavoitellaan.
Sufyaan Ath-Thawrilla oli tapanaan sanoa: ”Se on minulle niin rakastettua, että kun viimeiset 10 yötä alkavat, joku rukoilee tahajjudia (yö-rukousta) ja ponnistelee ja herättää vaimonsa ja lapsensa rukoilemaan mikäli he kestävät sen.”

3.   Hänellä oli tapanaan tiukentaa ‘izaarinsa.

Tämä arabiankielinen ilmaisu tarkoittaa sitä, että hän pysyi poissa vaimojensa luota (ts. heidän vuoteestaan). On kerrottu että hän ei palannut sänkyynsä kunnes Ramadaan oli loppunut. Anas kertoo että hänellä oli tapanaan kääriä sänkynsä kasaan ja pysyä poissa vaimojensa luota.

Profeetta saws suoritti i’tikaafin (moskeijalle vetäytyminen) viimeisten 10 yön aikana. I’tikaafissa olevan on kiellettyä olla yhdynnässä. Viisaus tämän takana on se, että kun Allaah salli Ramadaan-kuukauden aikana aviolliset suhteen yön aikana, niin viimeisen 10 yön aikana niille, jotka tavoittelevat Laylatul-Qadria, on säädetty siitä pidättäytyminen jotta he eivät menettäisi sitä. Tästä syystä niiden, jotka ovat i’tikaafissa, on kiellettyä olla yhdynnässä.

4.   Hän myöhästytti paastonsa rikkomista aamunkoittoa edeltävään ateriaansa asti.

On kerrottu ’Aa’ishalta sekä Anasilta, että Profeetalla saws oli tapanaan myöhästyttää illallistaan suhuuriin asti. Tämä johtuu siitä, että niille jotka tuntevat Allahin, dhikr riittää heille ruuaksi ja juomaksi.

5.   Hänellä oli tapanaan pestä itsensä Maghribin ja ‘Ishaan välillä.

Ibn Abi ‘Aasim kertoi ‘Aa’ishan sanoneen tämän. Ibn Jariir sanoi että ensimmäiset muslimit peseytyivät mielellään joka yö viimeisten kymmenen (yön) aikana. Jotkut heistä peseytyivät ja hajustivat itsensä (hajusteilla). Hammaad ibn Salamah kertoi että Thaabitilla ja Humaidilla oli tapanaan käyttää parhaita vaatteitaan sekä hajustaa itsensä ja hajustaa moskeija niinä öinä, jona Laylatul-Qadria odotettiin.

Joten viimeisen kymmenen yön aikana, ja erityisesti niinä (öinä), jolloin odotetaan Laylatul-Qadria, on suositeltavaa kaunistaa itsensä peseytymällä, laittamalla parfyymiä [ei ole sallittua naisille ulos mennessä] sekä pukemalla parhaat vaatteensa. Ja kukaan ei todella kaunista itseään ulkoisesti, ellei hän kaunista itseään sisäisesti katumuksella ja parannuksella. Sillä ulkoinen kauneus sisäisellä rumuudella on arvotonta.

6.   Hänellä oli tapanaan suorittaa i’tikaaf.

‘Aa’isha sanoi että Profeetalla saws oli tapanaan olla i’tikaafissa Ramadanin viimeisen 10 yön aikana kunnes Allaah otti hänet, ja siten hänen vaimonsa seurasivat tätä käytäntöä hänen kuolemansa jälkeen. Tämän ovat kertoneet Bukhaari ja Muslim.

Eristäytyminen palvontaa varten on määrätty (nimenomaan) moskeijassa niin että yhteisrukouksia sekä Jumu’ah-rukouksia ei jää välistä. Eristäytyimisen tavoitteleminen jossain muualla on tuomittava uudistus.

Veljeni ja sisareni! Meidät on on määrätty pyrkimään suorittaa niin paljon hyviä tekoja kuin pystymme, olivatpa ne sitten pakollisia tai vain hyveellisiä. Samalla meidän on myös määrätty välttää niin monia pahoja ja tuomittavia tekoja kuin pystymme. Ne, joille Allaah on kirjoittanut ikuisen onnellisuuden Tuonpuoleisessa, tulevat kokemaan hyvien tekojen suorittamisen sekä pahojen tekojen välttämisen helpoksi itselleen, kun taas ne, joille Allaan on kirjoittanut ikuisen surun Tuonpuoleisessa, tulevat huomaamaan olevansa kykenemättömiä saavuttamaan mitään hyviä tekoja tai välttämään mitään pahoja tekoja.

Nämä mielessä pitäen meidän tulisi aina muistaa että se, mitä me pohjimmiltaan tavoittelemme, on että tekomme ovat hyväksyttyjä, eikä pelkkää vartaloidemme fyysistä rasitusta. Sillä kuten aikaisimmilla muslimeilla oli tapanaan sanoa, ”Kuinka monilta niistä, jotka ovat hereillä rukoille, kielletään Allahin armo, kun taas niille jotka ovat unessa, näytetään sitä?”

http://www.islamicawakening.com/viewarticle.php?articleID=1191&

Advertisements