Löysin tämän vaikuttavan tekstipätkän satunnaiselta englanninkieliseltä foorumilta. En niinkään laita sitä tänne esittääkseni että arabian opiskeleminen todella olisi kaikille pakollista (Allaahu a’lam siitä), vaan muistutuksena ja rohkaisuna in sha Allaah:

Niille meistä, jotka eivät täysin ymmärrä arabiaa, haluan antaa hieman pureskeltavaa. Tämä on asia, jota kerran ajattelin, ja joka pelästytti minut siinä määrin että se sai minut todella ottamaan arabiankielen oppimisen vakavasti:

Kun istuudut alas ja luet sinun … sanontaan nyt vaikka… Muhsin-Khan-käännöstäsi, luuletko todella lukevasi Koraania? Kun luet hadiithin Bukhaari- tai Muslim-käännöksestäsi tai mistä lienee, niin luuletko että olet todella lukemassa Allahin Lähettilään sanoja? Et ole… Sinä olet lukemassa Koraanin jakeiden yleistä merkitystä sekä sen yleistä merkitystä, mitä Allahin Lähettiläs sanoi.

En sano tätä lannistaakseni ihmisiä lukemasta Koraania tai Sunnaa vaikka se olisikin sen englannin(/suomen)kielisestä merkityksestä. Sanon (vain sen), että se on todellisuus joka meidän on kohdattava; että kun me luemme Koraanin merkitysten käännöstä, hadiitheja jne. jne., niin me teemme juuri sitä: luemme ’Merkitysten käännöstä,’ emme oikeaa Koraania, hadiitheja jne. jne.

Se oli minulle vaikea fakta niellä, kun tajusin että jos kuolisin arabiaa puhumattomana, niin olisin muslimi, joka on kuollut lukematta koskaan Koraania siten kuin sitä tulisi lukea ymmärryksen kanssa. Tämä on kammottava tosiasia, joka meidän on kohdattava kun emme puhu arabiaa.

… Kysy itseltäsi, ’Haluanko minä, muslimina, kuolla resitoineena, mutta koskaan ymmärtämättä niitä sanoja jotka tulevat ulos suustani?’ Oikeasti, ajattele sitä.

Mistä johtuu että voimme aloittaa syvällisen fiqhin opiskelemisen ymmärtääksemme mitä ihmiset jollain foorumilla tai moskeijassa sanovat, mutta mitä tulee arabian oppimiseen jotta voisimme ymmärtää Koraania, olemme täynnä ’muttia’ ja ’tekisin kyllä mutta minulla ei ole aikaa’?

Shaikh Al-Islaam Ibn Taimiyyah sanoi arabian opettelemisesta:

Lisäksi, arabiankieli itsessään on osa islamia, ja arabian osaaminen on pakollinen velvollisuus. Mikäli on velvollisuus ymmärtää Koraania ja Sunnaa, – ja niitä ei voida ymmärtää osaamatta arabiaa -, niin silloin se väline, joka tarvitaan tämän velvollisuuden täyttämiseen, on myös pakollinen.

On olemassa asioita jotka ovat pakollisia kaikille yksilöille (fard al-’ain), sekä muita, jotka ovat pakollisia yhteisölle tai Ummalle (fard kifaayah, ts. jos jotkut ihmiset täyttävät ne, velvollisuus poistuu muiden päältä).

Tämä on Abu Bakr ibn Abi Shayban kertoman raportin tarkoitus, missä hän sanoi: ’Iisaa ibn Yuunus kertoi meille Thawrilta, joka kertoi ’Umar ibn Yaziidilta, että ’Umar kirjoitti Abu Muusaa Al-Ash’arille ja sanoi: ’Opettele Sunna ja opettele arabiaa, opettele Koraani arabiaksi, sillä se on arabiankielinen.’ Toisen ’Umarilta kerrotun kerronnan mukaan hän sanoi: ’Opettele arabiaa sillä se on osa uskontoasi, ja opi kuinka kuolleen jäämistö tulee jakaa, sillä nämä ovat osa uskontoasi.’

Tämä ’Umarin määräys oppia arabiaa ja Sharii’aa yhdistää ne asiat, joita tarvitaan, sillä uskonto sisältää sanojen ja tekojen ymmärtämisen. Arabian ymmärtäminen on tie islamin sanojen ymmärtämiseen, ja Sunnan ymmärtäminen on tie islamin tekojen ymmärtämiseen…”

Mainokset