Määräys rukouksen aikomuksen muuttamisesta sen aloitettuaan

Shaikh Ibn ’Uthaimiinilta kysyttiin aikomuksen muuttamisesta rukouksessa.

Hän vastasi:

Aikomuksen muuttaminen tarkoittaa joko (i) sen muuttamista yhdestä tietystä asiasta toiseen, tai (ii) jostakin yleisestä johonkin tiettyyn. Tämä ei ole oikein, mutta jos se on (iii) muuttaminen jostain tietystä johonkin yleiseen, niin siinä ei ole mitään väärää.

Esimerkiksi:

(i)   Muuttaminen yhdestä tietystä asiasta toiseen: Henkilö halusi muuttaa Duhaa-sunnarukouksen tavalliseen Fajr-rukoukseen jonka hän oli menettänyt ja halusi korvata. Hän sanoi takbiirin (Allaahu Akbar, ts. aloitti rukouksensa) aikomuksenaan suorittaa kaksi Duhaa-rukouksen rak’aa, sitten hän muisti ettei ollut suorittanut Fajria, joten hän muutti sen Fajr-rukoukseksi. Tämä ei ole hyväksyttyä, sillä Fajr on kaksi rak’aa, joille hänellä olisi pitänyt olla aikomus rukouksen alusta alkaen.

Toinen esimerkki on mies, joka alkoi rukoilla ’Asria, mutta rukoillessaan muisti ettei ollut rukoillut Dhuhria, joten hän aikoi tämän rukouksen Dhuhriksi. Tämäkään ei ole hyväksyttyä, sillä tietyn rukouksen aikomus on oltava olemassa alusta lähtien.

(ii)   Mitä tulee muutamiseen jostain yleisestä johonkin tiettyyn, kuten  mikäli henkilö alkoi suorittaa yleistä (ts. naafil) rukousta, sitten muisti ettei ollut rukoillut Fajria tai Fajrin sunnaa, joten hän vaihtoi aikomuksensa Fajr-rukoukseen tai Fajrin sunnaan – tämäkään ei ole hyväksyttyä.

(iii)  Mutta mikäli hän vaihtaa jostakin tietystä johonkin yleiseen, kuten mikäli hän alkaa rukoilla aikomuksenaan että se on Fajr-rukous, sitten rukoillessaan muistaa että hän on jo suorittanut tämän rukouksen, niin siinä tapauksessa hän voi muuttaa alkuperäisen aikomuksensa aikomukseksi yksinkertaisesti suorittaa (jokin) rukous.

Toinen esimerkki tästä on mies, joka alkaa suorittaa pakollista rukousta yksinään, sitten tulee ryhmä (jamaa’ah), ja hän haluaa muuttaa pakollisen rukouksensa naafil-rukoukseksi jotta voi lopettaa sen lyhyeen ja tehdä vain kaksi rak’aa, (ja) sitten suorittaa pakollisen rukouksensa tämän ryhmän kanssa. Tämä on sallittua, sillä se on vaihtamista jostain tietystä johonki yleiseen.

Eli periaate on: Vaihtaminen yhdestä tietystä asiasta toiseen ei ole hyväksyttyä; vaihtaminen jostain yleisestä johonkin tiettyyn ei ole hyväksyttyä; vaihtaminen jostain tietystä johonkin yleiseen on hyväksyttyä. (Majmuu’ Fataawa Ash-Shaikh Ibn ‘Uthaimiin, 12/ kysyms 347)

Sheikhiltä kysyttyyin myös:

Onko sallittua vaihtaa aikomuksensa yhdestä tietystä asiasta toiseen?

Hän vastasi: Ei ole sallittua vaihtaa aikomustaan yhdestä tietystä asiasta toiseen, tai jostain yleisestä johonkin tiettyyn. Sen sijaan on ainoastaan sallittua vaihtaa aikomuksensa jostakin tietystä johonkin yleiseen.

Esimerkki ensimmäisestä, aikomuksen muuttamisesta yhdestä tietystä asiasta toiseen, on aikomuksen muuttaminen Dhuhrin rukoilemisesta ’Asrin rukoilemiseen. Tässä tapauksessa Dhuhr-rukous  mitätöityy sillä hän on kääntynyt siitä pois, ja hän ei ole aloittanut ’Asr-rukousta, sillä tämä ei ollut hänen aikomuksensa alussa. Siinä tapauksessa kummatkin rukoukset on korvattava.

Esimerkki toisesta, muuttaminen jostain yleisestä johonkin tiettyyn, on kun henkilö alkaa rukoilla yleistä naafil-rukousta, sitten vaihtaa aikomuksen johonkin tiettyyn naafil-rukoukseen, sitten vaihtaa sen säännölliseen sunna-rukoukseen; ts. hän alkaa rukoilla yleisellä aikomuksella, sitten haluaa tehdä sen esimerkiksi tavalliseksi Dhuhrin sunna-rukoukseksi. Mutta tätä ei lasketa siksi säännölliseksi sunna-rukoukseksi, sillä hänellä ei ollut tätä aikomusta alussa.

Esimerkki kolmannesta, muuttaminen jostain tietystä johonkin yleiseen, on silloin, kun henkilö aikoo suorittaa tavallisen Maghribin sunna-rukouksen, sitten hän päättää tehdä siitä yleisen sunna-rukouksen. Tämä on hyväksyttyä eikä mitätöi rukousta, sillä aikomus suorittaa jokin tietty rukous pitää sisällään aikomuksen suorittaa rukous yleisesti, joten mikäli tietty aikomus peruutetaan, niin yleinen aikomus on silti olemassa; mutta mikäli hän tekee sen, niin hänen sunna-rukoustaan ei lasketa koska hän kääntyi siitä pois. (Majmuu’ Fataawa Ash-Shaikh Ibn ‘Uthaimiin, 12/ kysymys 348)

Mainokset