Paaston keskeyttäminen kesken päivän

– Pakollisen paaston keskeyttäminen ilman paaston rikkomiseen oikeuttavaa syytä on haraam oppineiden yhtämielisyydellä.

– Vapaaehtoisen paaston keskeyttäminen on sallittua minkä tahansa syyn takia tai ilman syytä.

Pakollinen paasto

Ibn Qudaamah (4/412) sanoi: ”Mikäli henkilö aloittaa pakollisen paaston, kuten menetetyn Ramadaan-paaston korvaamisen, tai paaston jonka hän vannoi suorittavansa, tai hyvityksenä tehtävän paaston, niin hänen ei ole sallittua rikkoa paastoansa. Tästä asiasta ei ole olemassa mitään opiineiden erimielisyyttä, ylistys olkoon Allahille.”

Ibn Muflih sanoi Al-Furuu’ssa: ”On haraam rikkoa pakollinen paasto.”

Vapaaehtoinen paasto

1 – Muslim (1154) kertoi ’Aa’ishan sanoneen: ”Profeetta tuli luokseni eräänä päivänä ja sanoi: ’Onko teillä mitään (ruokaa)?’ Sanoimme ’Ei,’ joten hän sanoi: ’Sitten minä paastoan.’ Sitten hän tuli luoksemme eräänä toisena päivänä ja me sanoimme, ’Oi Allahin Lähettiläs, meille on annettu hieman haysaa (eräänlainen taateleista ja kirkastetusta voista tehty ruoka).’ Hän sanoi: ’Näyttäkää se minulle, sillä aloitin päivän paastoten.’ Sitten hän söi.”

An-Nawawi sanoi: ”Tämä tukee selkeästi Ash-Shaafi’in sekä hänen kanssaan samaa mieltä olleiden näkemystä (siitä), että naafil-paaston voi rikkoa, ja henkilö voi syödä päivän aikana ja peruuttaa paaston, koska se on naafil (vapaaehtoinen), ja tällä henkilöllä on valinnanvaraa aloittaa se ja jatkaa sitä (tai olla aloittamatta ja olla jatkamatta). Niiden joukosta, jotka seurasivat tätä näkemystä, oli joukko Sahaaboja, Ahmad, Ishaaq sekä muista, mutta kaikki heistä, ja myös Ash-Shaafi’i, olivat yhtä mieltä siitä, että on mustahabb suorittaa paasto loppuun asti…”

2 – Ahmad (26353) kertoi Umm Haani’lta että Allahin Lähettiläs tuli hänen luokseen ja pyysi jotain juotavaa, ja joi hieman, sitten hän ojensi sen hänelle ja hän joi hieman. Hän (Umm Haani’) sanoi: ”Oi Allahin Lähettiläs, olin paastoamassa.” Allahin Lähettiläs sanoi: ”Se, joka suorittaa vapaaehtoista paastoa, on oman itsensä herrä; mikäli hän haluaa, hän voi paastota (loppuun asti), ja mikäli hän haluaa, hän voi rikkoa paastonsa.” (Al-Albaani luokitteli sen olevan sahiih kirjassaan Sahiih Al-Jaami’, 3854)

Tuhfat Al-Ahwadhissa sanotaan tätä hadiithia kommentoiden: ”Tästä aiheesta olevat hadiithit ilmentävät sitä, että vapaaehtoista paastoa suorittavan on sallittua rikkoa se, erityisesti mikäli muslimi kutsuu hänet syömään.”

3 – Al-Baihaqi kertoi Abu Sa’iid Al-Khudrin sanoneen: ”Profeetalle saws valmistettiin jotain ruokaa, ja kun se tarjoiltiin, eräs mies sanoi: ’Minä paastoan.’ Allahin Lähettiläs sanoi: ’Sinun veljesi on kutsunut sinut ja nähnyt vaivaa sinun takiasi. Riko paastosi ja korvaa se myöhemmin jos haluat.’” (Al-Haafidh sanoi: Sen kertojaketju on hasan)

Mitä jos aikoo rikkoa paaston muttei rikokaan?

Eräs mies matkusti ja paastosi Ramadanina, ja hän aikoi rikkoa paastonsa, mutta ei löytänyt mitään millä rikkoa paastonsa, sitten hän muutti mielensä ja täydensi paaston Maghribiin asti. Onko hänen paastonsa hyväksytty?

Mikäli henkilö aikoo rikkoa paaston ollessaan paastoamassa, jos hän oli varma eikä epäröivä, ja sitten ei löydä mitään millä rikkoa paastonsa ja muuttaa mielensä uudelleen, hän on rikkonut paastonsa ja hänen on korvattava se päivä. Tämä on Maalikien ja Hanbalien näkemys, mutta ei Hanafien ja Shaafi’ien. Katso: Badaa’i’ As-Sanaa’i’ (2/92); Haashiyat Ad-Dasuuqii (1/528); Al-Majmuu’ (6/313); Kashhaaf Al-Qinaa’ (2/316).

Se näkemys, että se mitätöi hänen paastonsa, on oikeampi näkemys, kuten tulemme näkemään alempana. Joten mikäli hän aikoo rikkoa paastonsa ja on varma eikä epäröi, ja sitten ei löydä mitään millä rikkoa paastonsa, joten hän muuttaa mielensä, niin hän on silti rikkonut paastonsa ja hänen on korvattava se päivä.

Mutta mikäli hän on epävarma paaston rikkomisesta, tai tekee siitä ehdollisen jotain asiaa vastaan, kuten että jos hän löytää ruokaa tai juomaa, hän tulee rikkomaan paastonsa, ja sitten ei löydä mitään, niin siinä tapauksessa hänen paastonsa on voimassa.

Shaikh Ibn ’Uthaimiinilta kysyttiin tästä asiasta ja hän vastasi: ”Hänen paastonsa ei ole voimassa ja hänen on korvattava se, sillä kun hän aikoi rikkoa paastonsa, hän rikkoi paastonsa. Mutta jos hän olisi sanonut ’Mikäli löydän vettä, juon, (ja) muutoin jatkan paastoamista,’ eikä hän löytänyt vettä, niin hänen paastonsa on voimassa, sillä hänen aikomuksensa ei ollut varma, (vaan) sen sijaan paaston rikkominen oli ehdollinen jotakin asiaa vastaan, mutta hän ei löytänyt sitä asiaa, joten hänen alkuperäinen aikomuksensa pysyi voimassa…” (Liqaa’aat Al-Baab Al-Maftuuh, 29/20)

http://islamqa.com/en/ref/95766/

Mainokset