DEMOKRATIAN KUTSUMINEN SHUURAKSI SITÄ TUKEAKSEEN

[Ote kirjasta ”Democracy: A Religion” (”Demokratia on uskonto), s. 25-29 – löytyy osana suomennettua kirjaa Epäilykset koskien demokratian määräystä islamissa]

Jotkut tietämättömät ihmiset ottivat Allahin sanat monoteisti-uskovaisista: “…Ja (jotka) käsittelevät asiansa yhteistuumin neuvotellen (shuuraa bainahum)…” [42:38], sekä Hänen sanansa Profeetalle saws: ”…Ja konsultoi heitä kaikissa asioissa…”, tueksi heidän valheelliselle uskonnolleen (demokratialle). He kutsuivat mätää demokratiaansa shuuraksi (neuvottelu, konsultaatio – ts. he väittävät että demokratia on sama kuin shuura, islamilainen konsultaatio-tapa) osoittaakseen ja tunkeakseen tälle tekaistulle uskonnolle uskonnollisen vivahteen, hyväksyäkseen sen ja tehdäkseen siitä sallitun.

Me sanomme, tätä koskien, ja Allaah myöntäköön menestystä:

Ensinnäkin: Nimien muuttamisella ei ole mitään arvoa, sillä tosiasioita ei voida muuttaa. Jotkut julistus-ryhmät, jotka uskovat tähän epäuskovaisten uskontoon, sanovat: ”Me tarkoitamme demokratialla – kun kutsumme siihen, rohkaisemme siihen ja toimimme sen puolesta ja sen mukaan – sanan- ja kutsumisen vapautta” sekä muuta vastaavaa hölynpölyä.

Me sanomme heille: Sillä ei ole merkitystä, mitä te tarkoitatte tai kuvittelette – vaan sillä, mitä se demokratia (todellisuudessa) on, jota jumalolento (ts. taaghuut, epäjumala, valtion päämies) soveltaa ja johon hän kutsuu; ja jonka nimissä vaalit pidetään; ja jonka mukaan se lainsäädäntö ja tuomitseminen, johon te otatte osaa, tullaan tekemään. Te voitte ehkä huijata ihmisiä, mutta ette ikinä voi huijata Allahia. ”Totisesti tekopyhät yrittävät vain petkuttaa Allahia, mutta Allaah tulee petkuttamaan heitä…” [4:142] ja ”He luulevat petkuttavansa Allahia ja niitä jotka uskovat, mutta (todellisuudessa) he eivät petkuta ketään muuta kuin itseään, vaikka he eivät tiedä (sitä).” [2:9]

Joten jonkin asian nimen muuttaminen ei muuta sen määräyksiä. Se ei tee sallituksi luvattomia asioita, eikä tee kielletyksi luvallisia asioita. Profeetta saws sanoo: ”Joukko ummastani tulee tekemään väkijuomista sallittuja, nimeten ne toisella nimellä.”

Oppineet ja lakioppineet pitävät jokaista, joka loukkaa tawhiidia tai hyökkää sitä vastaan, epäuskovaisena. He pitävät jokaista, joka tukee shirkiä tai tekee sitä kutsuessaan sitä toisella nimellä, epäuskovaisena. Kuten ne, jotka kutsuvat shirkin ja kufrin uskontoa, ts. demokratiaa, shuuraksi salliakseen sen, tukeakseen sitä sekä kutsuakseen ihmisiä siihen.

Toiseksi: Shirkin ihmisten demokratian vertaaminen tawhiidin ihmisten neuvotteluun (ts. shuuraan) sekä shuura-neuvoston samaistaminen epäuskovaisten syntisiin, omavaltaisiin neuvostoihin, on halpamainen samaistus ja valheellinen vertaus. Te tiedätte, että parlamentti-neuvosto on yksi epäjumaluuden palatseista ja shirkin linnoista, joissa on demokraattien jumala ja heidän muut herransa ja liittolaisensa, jotka säätävät sellaista mitä Allaah ei salli, omien perustuslakiensa ja lakiensa mukaan. Allaah sanoi:

”…Onko monta eri herraa parempi, vai Allaah, Yksi, Vastustamaton? Ne, mitä te palvotte Hänen rinnallaan, eivät ole mitään muuta kuin nimiä, jotka te ja isänne ovat antaneet, (ja) joihin Allaah ei ole lähettänyt alas mitään oikeutusta. Totisesti tuomiovalta ei kuulu kenellekään muulle kuin Allahille. Hän on määrännyt, ettette palvo mitään muuta kuin Häntä – se on (todellinen) suora uskonto, mutta suurin osa ihmisistä ei tiedä.” [12:39-40]

Ja Hän sanoi: “Vai onko heillä liittolaisia, jotka ovat säätäneet heille uskonnosta jotain sellaista, mihin Allaah ei ole antanut lupaa?” [42:21] Joten tämä vertaus on kuin shirkin vertaaminen tawhiidiin, ja kufrin vertaaminen iimaaniin. Se on vääryys Jumalan uskontoa kohtaan, ja valhe Jumalaa kohtaan. Se on totuuden sekoittamista valheeseen ja pimeyden sekoittamista valoon. Kuten olemme osoittaneet. Muslimin tulee tietää, että selkeät erot sen neuvottelun (shuuran), jonka Allaah on säätänyt palvelijoilleen, sekä mädän demokratian välillä, ovat kuin ero taivaan ja maan välillä – tai voidaan sanoa, kuin ero Luojan ja luotujen välillä. Joten shuura on jumalallinen menettelytapa ja järjestelmä … ja demokratia on turmeltuneen ja halujensa ajaman ihmisen tekemä.

Shuura on osa Allahin määräystä ja Hänen uskontoaan, mutta demokratia on epäuskoa Allahin määräyksiin ja Hänen uskontoonsa. Se on ristiriidassa niiden kanssa. Shuuran on oltava sellaisessa tapauksessa, josta ei ole olemassa mitään määräystä – mutta kun meillä on jokin teksti, todiste tai määräys, niin silloin ei ole mitään shuuraa. Allaah sanoi: ”Ja yhdelläkään uskovaisella miehellä tai naisella, jos Allaah ja Hänen Lähettiläänsä päättävät jonkin asian, ei tule olla mitään valinnanvaraa heidän päätöksestään…” [33:36] Demokratia (taasen) on arpapeliä jokaiselta kantilta katsottuna. Eikä siinä ole minkäänlaista neuvottelemista valtuuston päätösten sekä Jumalan määräysten välillä. Kaikki demokratian huomio keskittyy ainoastaan ihmisten määräyksiin ja ihmisten lainsäädäntöön jokaiselta kantilta. Se on enemmistön määräys, enemmistön lainsäädäntö ja enemmistön uskonto. Enemmistö sallii ja kieltää, joten enemmistö on jumala ja herra demokratiassa. Mutta shuurassa ihmiset, tai enemmistö, ovat niitä, jotka ovat pakon alla, määrätty tottelemaan Allahia ja Hänen Profeettaansa sekä muslimien johtajaa (mikäli hän ei määrää tottelemattomuuteen). Ja (muslimi)johtajan ei ole pakollista hyväksyä enemmistön mielipidettä tai määräystä. Enemmistön on pakko totella (muslimien) johtajaa, vaikka hän olisi väärässä – ellei hän kutsu tottelemattomuuteen Allahia kohtaan.

Demokratia ja siihen kutsujat kieltävät Allahin tuomioon ja määräyksiin alistumisen. He vastustavat, sanoen: ”Päätäntävalta kuuluu enemmistölle.” Helvettiin (astukoon) jokainen, joka seuraa heitä ja iloitsee heidän demokratiastaan, olipa se sitten mitä tahansa. Me sanomme sen (suoraan) tässä maailmassa, kun he voivat vielä kääntyä takaisin. Tämä on parempi kuin sen kuuleminen Suurena päivänä, jolloin ihmiset nousevat kuulemaan tuomion, ja jolloin he menevät kohti Profeetan saws (vesi)allasta, ja enkelit tulevat estämään heitä. Tullaan sanomaan, että ”He muuttivat (uskontoa), he muuttivat”, jolloin Profeetta saws tulee sanomaan: ”Helvettiin, Helvettiin jokainen, joka muutti (uskontoa) minun jälkeeni.”

Joten demokratia on saanut alkunsa kufrin ja uskosta luopumisen maassa. Se kasvoi polyteismin ja turmeltuneisuuden pesäkkeissä Euroopassa, jossa oli erotettu uskonto elämästä. Tämän ilmiön avulla vakiinnutettiin ilmapiiri, joka kantoi kaikkia sen myrkkyjä ja puutteita, ja jonka poluilla ei ole mitään suhdetta uskon maahan tai (uskonnon) opin ja hyväntahdon viljelemiseen. Se (ei?) olisi voinut olla olemassa läntisessä maailmassa ennen uskonnon erottamista elämästä (ts. ennen sekularismia). Sen takia se salli sodomian, alkoholin ja monia muita skandaaleja. Näin ollen jokaisen, joka ylistää sitä tai samaistaa sen shuuran kanssa, on joko oltava epäuskova demokraatti, tai tietämätön ja typerä (ihminen). Nykyaikana on valloillaan ilmaisujen sekamelska ja vastakohtien kohtaaminen. (Joten) ei ole ihme, että Shaitaanin seuraajia kiehtovat nämä epäuskovaisten ideologiat – mutta ihmeellisiä ovat ne, jotka sanovat olevansa muslimeita, ja silti kannustavat tätä demokratiaa ja antavat sille sallitun sävyn!

Edellisen kerran, kun sosialismi kietoi ihmiset pauloihinsa, jotkut ihmiset puhuivat asiasta, jota kutsutaan nimellä ”islamilainen sosialismi”, ja sitä ennen nationalismi ja arabismi. Nykyään monet heistä ovat ylpeitä ja lumoutuneita perustuslaeista … He eivät ujostele kutsua ja nimittää näiden perustuslakien orjia ’lainoppineiksi’, verratakseen heitä ’islamilaisen lain oppineisiin’. He käyttävät samoja ilmaisuja, joita käytetään islamilaisessa laissa, kuten … Lainsäätäjä, pyhä laki, luvallinen, luvaton, sallittu, kielletty… ja kaiken tämän keskellä he luulevat olevansa oikealla tiellä, johdatettuina. Ja ei ole mitään mahtia eikä voimaa, paitsi Allahin. Tämä ei ole mitään muuta kuin sen tieteen (islamilaisen lakitieteen) ja tiedemiesten menetys, ja epäpätevien ihmisten valtuuttaminen olemaan vastuussa vaikeista tehtävistä. He jättävät jokaisen tehtävän, kaiken, katalille ihmisille. Mikä sääli tälle tieteelle ja oppineille, ja mikä sääli uskonnolle ja sen puhtaille kutsujille. Vannon Allahin edessä, että se on vielä oudompaa – ei tavallisten ihmisten joukossa – vaan niiden monien ihmisten, jotka teeskentelevät olevansa muslimeita, että he eivät tiedä Laa ilaha ill Allaah:n tarkoitusta. He eivät tiedä sen ehtoja ja sen vaatimuksia. Monet heistä tekevät sitä vastoin kaiken aikaa, ja ovat nykypäivän polyteismin tahraamia. He teeskentelevät olevansa tawhiidin seuraajia, ja että he ovat tawhiidiin kutsujia.

Heidän on istuttava oppineiden opintopiireissä oppiakseen Laa ilaaha ill Allaah:n merkitys ja todellisuus, sillä ensimmäinen asia, johon Allaah on määrännyt Aatamin kansaa, on sen oppiminen. Sen ehtojen oppiminen ja sen kanssa ristiriidassa olevat asiat ennen wudua pilaavia asioita tai rukousta, sillä yhtäkään wudua tai rukousta ei tulla hyväksymään (mikäli se henkilö tekee jotain sellaista, joka on) ristiriidassa sen kanssa. Jos he tulevat ylimielisiksi, niin he tulevat olemaan häviäjien joukosta.

Lopetan (tämän kappaleen) hyvin tärkeällä, lakioppineen ja oppineen Ahmad Shaakirin puheella, jossa hän vastasi sen kaltaisille petkuttajille, kuten niille, jotka vääristelevät Allahin puhetta ja keksivät valheita Häntä vastaan käyttäen Hänen sanojaan “…Ja (jotka) käsittelevät asiansa yhteistuumin neuvotellen…” tukeakseen ja soveltaakseen epäuskovaisten demokratiaa.

Ahmad Shaakir sanoi ’Umdatut-Tafsiirin alaviitteessä, tulkitessaan Allahin sanoja ”…Ja konsultoi heitä (shaawirhum) kaikissa asioissa…” [3:159] sekä “…Ja (jotka) käsittelevät asiansa yhteistuumin neuvotellen…”: Uskonnon pilkkaajat meidän aikanamme – tiedemiehet ja muut – ottivat ne (jakeet) keinoiksi johtaa muita harhaan niiden vertauskuvallisella tulkinnalla, saadakseen ne (näennäisesti) yhtymään eurooppalaisten kanssa perustuslaillisissa järjestelmissä, kuten he väittävät, ja huijaavat ihmisiä kutsumalla sitä demokraattiseksi järjestelmäksi.” Joten nämä pilkkaajat ottivat nämä kaksi jaetta motoksi, tai iskulauseeksi, petkuttaakseen islamilaisia valtioita ja kansoja, sekä jokaista, joka palaa islamiin. He sanovat oikean sanan mutta aikovat valhetta. He sanovat ”Islam kutsuu neuvonpitoon”, sekä muita vastaavia sanontoja.

Todellakin, islam kutsuu neuvonpitoon – mutta mikä on se neuvonpito, mihin islam kutsuu? Allaah sanoo Profeetalleen: ”…Ja konsultoi heitä kaikissa asioissa. Ja kun olet tehnyt päätöksen, laita luottamuksesi (yksinomaan) Allahiin…” [3:159] Tämän jakeen merkitys on hyvin selkeä ja ilmeinen. Se ei tarvitse mitään tulkitsemista, eikä mitään vertauskuvallista tulkintaa. Se on määräys Profeetalle saws, ja sitten khilaafalle (kalifaatille) hänen jälkeensä: Eli selvittää seuralaistensa – jotka ovat tietäviä henkilöitä ja älykkäitä ihmisiä – mielipiteet tarkastellakseen heidän mielipiteitään sellaisissa kysymyksissä ja asioissa, joista voidaan kiistellä, sekä sellaisissa asioissa, joista voidaan antaa määräyksiä. Sitten hän valitsee sen, minkä uskoo olevan oikein tai parasta, tai kaikkein edukkainta ja hyödyllisintä; ja sitten päättää tehdä sen mukaan, rajoituksettomasti, ilman minkään ryhmän, tietyn määrän tai enemmistön tai vähemmistön rajoitusta. Ja kun hän päättää, hän luottaa yksinomaan Allahiin.

Mikäli hän päättää, hän tulee luottamaan Allahiin, ja sitten tekemään sen mitä on päättänyt.

Ja se (asia) ei tarvitse mitään todisteita tai näyttöä, että ne ihmiset, joita Profeetta saws määräsi heidät konsultoimaan ja olemaan roolimalleina hänen jälkeensä tuleville khalifeille, ovat oikeamielisiä ihmisiä, jotka laittavat Allahin määräykset täytäntöön, suorittavat rukouksensa ja maksavat zakaatia. Allahin tiellä taistelijat, joista Profeetta saws sanoi: ”Teidän joukostanne olevien lempeiden ja älykkäiden miesten on tultava minun jälkeeni.” He eivät ole ateisteja, eivätkä taistelijoita Allahin määräyksiä ja uskontoa vastaan. He eivät ole kieroutuneita, jotka tekevät jokaisen pahan teon. He eivät ole niitä ihmisiä, jotka teeskentelevät omaavansa oikeuden säätää lakeja tai asettaa lakeja, jotka eivät ole yhdenmukaisia Allahin uskonnon kanssa ja tuhoavat islamilaisen pyhän lain. Oikea paikka näille ja niille epäuskovaisille on miekan tai ruoskan alla, ei shuura-tilanteessa tai näkemysten vaihdossa. Ja toisellakin jakeella – suurah Ash-Shuurassa olevalla – on tämä sama selvyys, selkeys ja yksiselitteisyys: ”Ja jotka vastaavat Herransa kutsuun ja suorittavat rukouksensa, ja käsittelevät asiansa yhteistuumin neuvotellen, ja kuluttavat siitä mitä olemme heille suoneet.” [42:38]

 

Mainokset