Ahdistuksen ja huolien karkottaminen

Imaam Ibn Hazm Al-Andalusii

… Olen koettanut löytää yhden tavoitteen, jonka erinomaisuudesta ja tavoittelemisen arvoisuudesta kaikki olisivat samaa mieltä. Olen löytänyt ainoastaan yhden: vapaana ahdistuksesta ja huolista oleminen. … Ahdistuksen ja huolien karkottaminen on tavoite, josta kaikki kansakunnat ovat olleet samaa mieltä siitä lähtien, kun Allaah loi tämän maailman, ja siihen saakka, kunnes tämä maailma tulee päätökseensä Tuomiopäivän seuraamana. Heidän tekonsa on ohjattu vain ja ainoastaan tätä tavoitetta kohtaan: ahdistuksen ja huolien karkottamiseksi. Jokaisen muun tavoitteen kohdalla tulee aina olemaan joitain ihmisiä, jotka eivät halua sitä.

… Kun olin saavuttanut tämän suuren viisauden, kun olin saanut selville tämän ällistyttävän salaisuuden, ja kun Allaah oli avannut sieluni silmät näkemään tämän suuren aarteen, aloin etsiä sitä tapaa, joka todella sallisi minun karkottaa ahdistuneisuuden ja huolet. Tämä on kallisarvoinen tavoite, jota jok’ikinen ihminen haluaa, olipa hän sitten tietämätön tai oppinut, ja hyvä tai paha. Löysin sen ainoastaan yhdestä paikasta: Kaikkivaltiaan ja Kaikkivoivan Allahin puoleen kääntymisessä, hurskaiden tekojen tekemisessä ikuista elämää silmällä pitäen.

… Näin ollen sinun tulee ymmärtää, että on olemassa ainoastaan yksi tavoite, jotka kohti tulee ponnistella, ja se on ahdistuneisuuden ja huolien karkottaminen. Ja on olemassa vain yksi polku, joka johtaa tähän, ja se on Allahin, Kaikkein Korkeimman, palveleminen. Kaikki muu on harhajohdatusta ja järjenvastaista … Ei ole vähääkään jaloutta henkilössä, jolla ei ole uskoa. Ja viisas mies tietää, että ainoa sovelias palkkio hänen sielulleen on paikka Paratiisissa.

http://www.kalamullah.com/hearts20.html

Sabr tai Shukr – Huolet loppuvat nyt!

Muhammad Ash-Shariif

… Kun matkustamme elämän halki, löydämme itsemme jommastakummasta kahdenlaisia tilanteita. Joko jotain hyvää tapahtuu elämissämme, jolloin meidän roolimme muslimeina on kiittää Allahia siitä siunauksesta (shukr). Tai meille tapahtuu jotain pahaa tai huonoa, josta emme pidä, ja tällöin roolimme on olla kärsivällisiä (sabr). Tämä on onnellisen, kohti Allahin tyytyväisyyttä lipuvan elämän resepti. Eli olipa kyse sitten sabrista tai shukrista, niin huolet loppuvat nyt.

Allahin Lähettiläs saws sanoi: ”Ihmeellinen on uskovaisen asia, totisesti kaikki hänen asiansa ovat hänelle hyväksi. Jos jotain hyvää tapahtuu hänelle, hän kiittää Allahia, ja se on hänelle parempi. Ja jos jotain pahaa tapahtuu hänelle, hän on kärsivällinen, ja se on hänelle parempi. Ja tämä on vain uskovaiselle.”

… Kaikki, mitä meille tapahtuu, tapahtuu Allahin tahdolla. On osa uskoamme ennalta määrättyyn kohtaloon (qadaa’ wa qadr), että olemme tyytyväisiä Allahin päätökseen, olipa se sitten meidän nähdäksemme hyvä vai huono (asia), sillä kaikki ne ovat tämän maailman koettelemuksia. Kuinka voimme kuvitella, ettei meitä koeteltaisi, kun meitä paljon paremmat ihmiset kärsivät sen, mitä kärsivät? Mutta he selvisivät siitä voittajina, Allahin tyytyväisyyden saavuttaneina.

… Pohditaanpa joitain tosiasioita, jotka liittyvät näihin elämän koettelemuksiin, niin hyviin kuin pahoihinkin asioihin, jotka meitä kohtaavat:

§ Suuri osa siitä, mitä meille tapahtuu – vaikeista ajoista – on suoraa seurausta omista synneistämme. Allaah sanoo: ”Ja mikä onnettomuus teitä kohtaakaan, niin se johtuu siitä, mitä kätenne ovat ansainneet. Ja Hän antaa paljon anteeksi.” [42:30]

Muhammad ibn Siriinillä oli tapanaan sanoa, kun hänen velkansa kasaantuivat ja hän tunsi itsensä surulliseksi: ”Tiedän, että tämän surullisuuden syy on eräs synti, jonka tein yli 40 vuotta sitten.”

§ Ihmiset ymmärtävät sen, että kun jotain pahaa tapahtuu, se on koettelemus Allahilta. Mutta rakkaat veljet ja siskot, myös meille tapahtuvat hyvät asiat ovat koettelemus.

Allaah sanoo: ”Ja koettelimme heitä hyvällä (siunauksilla) ja pahalla (koettelemuksilla), jotta he palaisivat (Allahin tottelemiseen).” [7:168]

’Abdul-Maalik ibn Ishaaq sanoi: ”Ei ole ketään, jota ei koeteltaisi terveydellä ja kukoistuksella mitatakseen, kuinka kiitollinen hän on.”

Ja seuralainen ’Abdur-Rahmaan ibn ’Awf sanoi: ”Meitä koeteltiin vaikeuksilla, ja olimme kärsivällisiä. Ja sitten meitä koeteltiin kukoistuksella, emmekä olleet kärsivällisiä. Sen tähden Allaah sanoo: ’Oi te, jotka uskotte! Älkää antako omaisuutenne ja lastenne viedä teitä pois Allahin muistelemisesta. Ja joka tekee niin, niin he totisesti ovat häviäjiä.’ [63:9]”

§ Kärsivällisyyden on tapahduttava alusta alkaen. Ei kolme päivää myöhemmin tai päivän myöhemmin, vaan ensimmäisellä koettelemuksen iskulla, heti, kun se tapahtuu. Profeetta saws sanoi: ”Totisesti kärsivällisyys on (todellista kärsivällisyyttä vain silloin, mikäli sitä harjoitetaan) ensimmäisellä (huonojen uutisten tms.) iskulla.”

§ On olemassa asioita, jotka ovat ristiriidassa kärsivällisyyden kanssa. Esimerkiksi vaatteidensa repiminen, kasvojensa ja käsiensä läimiminen, päänsä kaljuksi ajaminen, kiroaminen ja vollottaminen. Umm Salamah kertoi: ”Kuulin Allahin Lähettilään saws sanovan: ’Jokaiselle muslimille, joka sanoo onnettomuuden kohdatessa häntä sen, minkä Allaah on määrännyt – Totisesti Allahille kuulumme ja Hänen luokseen tulemme palaamaan. Oi Allaah, palkitse minut tästä koettelemuksesta ja anna minulle parempaa kuin se. – Allaah tulee antamaan parempaa (kuin se, mikä hän menetti).” (Muslim)

§ Nämä koettelemukset ja vaikeudet pesevät pois syntejämme. ’Aa’ishah sanoi: ”Totisesti kuume varisuttaa pois syntejä aivan, kuin puu varisuttaa lehtensä.”

§ Meitä kohtaavat vaikeudet erottavat (todelliset) uskovaiset teeskentelijöistä ja tekopyhistä. Shumayt ibn Ajlaan sanoi: ”Terveys kätkee hurskaat ja epäkiitolliset (ts. terveenä ollessaan heitä ei voi erottaa toisistaan). Mutta kun koettelemukset kohtaavat, nämä kaksi erottuvat toisistaan (sen perusteella, kuinka he reagoivat).”

Allaah sanoo Koraanissa: ”Alif Laam Miim. Kuvittelevatko ihmiset, että heidät jätetään rauhaan siksi, että he sanovat uskovansa, ja että heitä ei tultaisi koettelemaan? Ja totisesti koettelimme niitä, jotka olivat heitä ennen…” [29:1-3]

Osa 2: Kohti kärsivällisyyttä

’Ali sanoi: ”Totisesti kärsivällisyys on uskolle kuin pää vartalolle. Kun pää leikataan irti, vartalo luhistuu. (Sitten hän korotti äänensä): Totisesti ei ole uskoa sille, jolla ei ole kärsivällisyyttä.”

On olemassa kolmea erilaista kärsivällisyyden tyyppiä, joita muslimilla on oltava.

a)      Kärsivälisyys Allahin tottelemisessa. On esimerkiksi oltava kärsivällinen aamurukouksen suorittamisessa ajallaan.

b)      Kärsivällisyys olla tottelematta Allahia. Joku voisi esimerkiksi sanoa, että hänen on aivan pakko kuunnella musiikkia autossa. Mutta Hän, Joka antoi sinulle nuo korvat, on määrännyt sinua olemaan kuuntelematta niitä Paholaisen tuutulauluja. Ja sinulla on oltava kärsivällisyyttä olla tottelematta Allahia.

c)      Kärsivällisyys sitä kohtaan, mitä Allaah on meille säätänyt (koettelemuksista). Jos esimerkiksi lapsemme kuolisi, meidän on oltava kärsivällisiä ja tavoiteltava Allahin palkkiota kärsivällisyydestämme, sekä sanottava vain sellaisia asioita, jotka miellyttävät Allahia.

Tähän on olemassa kaksi avainta. Jos ymmärrämme ne hyvin, pystymme avaamaan kärsivällisyyden oven elämässämme.

Ensimmäinen avain: Tiedä, että meidän sielumme, perheemme ja omaisuutemme eivät kuulu meille, vaan ne kuuluvat Allahille. Hän antoi ne meille lainana nähdäkseen, mitä me niillä teemme. Ja kun Hän ottaa ne (tai jotain niistä) takaisin, Hän ottaa takaisin jotain sellaista, joka (alunperinkin) kuuluu Hänelle. Meillä ei ollut mitään ennen sitä siunausta, eikä meillä tule olemaan mitään sen jälkeen. Me emme luoneet sitä siunausta tyhjästä, joten me emme voi väittää sen kuuluvan meille.

Toinen avain: Me olemme matkalla, ja sen määränpää on tuonpuoleinen – joko (ikuinen) Paratiisi tai Helvetti. Me tulemme jättämään tämän maailman taaksemme, ja tulemme palaamaan Allahin luokse yksinämme. Tämä on se asia, joka vaatii meidän huomiotamme. Jos Allaah on meihin tyytyväinen niin, ei tarvitse ei huolia. Ja jos Hän ei ole meihin tyytyväinen, niin kaikki huolet!

Haluan kiinnittää huomionne erääseen jakeeseen. Kuunnelkaa huolellisesti. Allaah sanoi: ”Pitäkää tarkasti huolta (viidestä pakollisesta) rukouksesta, ja (erityisesti) keskimmäisestä rukouksesta, ja seiskää Allahin edessä tottelevaisina.” [2:238]

Tätä jaetta ennen olevat jakeet käsittelevät avioeroa. Ja sen jälkeen tulevat jakeet käsittelevät avioeroa. Miksi tämä jae on laitettu niiden keskelle? Oppineet ovat sanoneet, ja Allaah tietää parhaiten, että (etenkään/myöskään) niinä vaikeina aikoina, joita ihmiset kokevat, heidän ei tule unohtaa Allahin muistelemista – rukousta. Ja se on se rukous, yhdistettynä kärsivällisyyden kanssa, joka tulee saamaan heidät selviämään.

”Oi te, jotka uskotte, tavoitelkaa apua kärsivällisyydestä ja rukouksesta. Totisesti Allaah on kärsivällisten kanssa.” [2: 153]

Niille on luvassa hyviä uutisia, jotka aikovat toimia kärsivällisyytensä mukaan. Allaah on luvannut heille kolme asiaa: Hänen rukouksensa heidän ylleen, Hänen armonsa, sekä heidän johdattamisensa: ”Ne, jotka sanoivat vaikeuden kohdatessa heitä: ’Totisesti Allahille me kuulumme ja totisesti Hänen luokseen tulemme palaamaan’, heidän päälleen on oleva rukoukset (ts. siunaukset) Herraltaan sekä Hänen armonsa, ja he ovat johdattuneita.” [2:257]

Allaah sanoo: ”Ja teimme heistä johtajia, johdattaen määräyksemme alla, kun he olivat kärsivällisiä.” [32:24]

Sufiyaan ibn ’Uyaynah kommentoi (tätä jaetta sanoen): ”Eli kun he tarttuivat pääasiaan (kärsivällisyyteen), teimme heistä johtajia.” http://www.kalamullah.com/hearts21.html

Islam ja mielenterveys

Ali el-Khatib
IIIM.info (Islamic Information Institute of Manitoba)

Dr. Ali El-Khatib, Ph.D., C.Psych. is Assistant Professor and Clinical Psychologist, Clinical Health Psychology, Faculty of Medicine, University of Manitoba. He is also is a registered Psychologist with the Psychological Association of Manitoba, and a member of the Manitoba Psychological Society and the Canadian Psychological Association.

Maailman terveysjärjestön (WHO:n) vuonna 2002 julkaistun raportin mukaan masennusoireyhtymät ovat maailmanlaajuisesti neljänneksi yleisin syy aikuisten huonontuneen terveyteen ja työkyvyttömyyteen. Tämän aikakauden nopeaan muutoksien tahtiin mukautumisen on katsottu olevan yksi suurimmista mielenterveydellisten terveysongelmien aiheuttajista. Paineet samaistua ja mukautua voivat olla masentava tekijä kaikille maahanmuuttajille, muslimit mukaan lukien.

Mielenterveys on tasapaino kaikkien elämän osa-alueiden – niin sosiaalisten, fyysisten, henkisten kuin emotionaalistenkin – välillä, ja sillä on selkeä vaikutus siihen, kuinka hallitsemme ympäristöämme ja teemme valintoja elämässämme. Se on olennainen osa kokonaisvaltaista terveyttämme. Profeetta Muhammad saws sanoi: ”Vahva uskovainen on parempi, kuin heikko uskovainen, vaikka kummassakin heistä on hyvää.” Islamissa terveen persoonallisuuden saavuttaminen ja säilyttäminen vaatii tasapainon ylläpitämistä kaikilla elämän osa-alueilla. Tämän tasapainon säilyttämisen tärkeyttä on havainnollistettu selvässä esimerkissä, kun Profeettamme saws oli eri mieltä kolmen seuralaisensa kanssa. Yksi heistä rukoili yöt läpeensä nukkumatta lainkaan, toinen heistä paastosi jatkuvasti pitämättä lainkaan taukoja, ja kolmas kieltäytyi menemästä naimisiin. Ja Profeetta saws sanoi: ”Minä paastoan ja rikon paastoni, rukoilen ja nukun, ja menen naimisiin. Joka ei seuraa minun tietäni (sunnaani, esimerkkiäni), ei ole minusta.”

Muslimien uskonnolliset uskomukset vaikuttavat heidän suhteisiinsa heidän omaan itseensä sekä heidän ympäristöönsä. Mielenterveys- ja sosiaalityöntekijä Abul-Hussein sanoo, että uskonto ja hengellisyys voivat toimia osana kokonaisvaltaista parannusprosessia, ja että se antaa levollisuutta ja rauhaa, joka on ensiarvoista parantumisen kannalta. (Hussein, s. 4)

Fyysinen ja henkinen hyvinvointi eivät yksistään riitä henkilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tai hänen täyteen kehitykseensä osana ihmisrotua. Usein laiminlyöty hengellinen hyvinvointi on välttämätön ehto todelliselle kokonaisvaltaiselle terveydelle. Fyysisen hyvinvoinnin puute on helposti tunnistettavissa, kun taas hengellisen hyvinvoinnin puute voi olla pitkänkin aikaa huomaamatta. Näitä (tekijöitä) ovat mm. elämä ja kuolema, avioliitto ja perhe, uskonto ja kuolevaisuus, rukous ja muisteleminen/pohtiminen, hyvä ja paha, tai uskon pitkäkestoiset ilot ja nautinnot (El Masry, 2002). Koraanin 91. suurassa lukee (jakeet 7-9): ”Ja kautta sielun, sekä Hänen, Joka täydellisti sen suhteellisesti. Ja näytti sille sen pahuudet ja hurskaudet (ts. mikä on sille pahaa ja mikä on sille oikein). Totisesti hän tulee menestymään, joka puhdistaa sen (sielunsa; tottelemalla Allahia ja tekemällä hurskaita tekoja sekä seuraamalla puhdasta islamilaista monoteismiä).”

Antropologien keskuudessa vallitsee yksimielisyys siitä, että uskonnolla on ylivoimainen valta käytökseen, ajatteluun ja tunteisiin. Tämä on erityisen totta islamissa, jossa sielu/itseys (ja niin ollen myös henkinen terveys) määritellään uskonnollisin eikä maallisin termein. Islamilaisen näkemyksen mukaan uskonnolliset ja mielenterveydelliset voimat ovat läheisesti toisiinsa kietoutuneita. On yleisesti tiedossa, että meidän uskomme suojaa meiltä huonolta terveydeltä sekä auttaa meitä hoitamaan terveysongelmia niiden ilmetessä …

Kuinka ylläpitää mielenterveyttä

Voitte pohtia seuraavia ehdotuksia:

1. Huomion kiinnittäminen elämäntyyliin ja elämäntapoihin. Jos teemme liikaa tai liian vähän elämässämme, mielenterveytemme voi kärsiä. Me tarvitsemme hyvän tasapainon työn tai opiskelun sekä vapaa-ajan aktiviteettien välillä. Suuran 28 jakeessa 77 Allaah sanoo: “Ja tavoittele sillä (omaisuudella), minkä Allaah on sinulle antanut, tuonpuoleisen kotia, äläkä unohda osuuttasi tästä maailmasta. Ja tee hyvää kuten Allaah on ollut sinulle hyvä, äläkä tavoittele pahuutta maassa, sillä totisesti Allaah ei rakasta pahantekijöitä.”

2. Sosiaaliset kontaktit. Sellaisten ihmisten kanssa tekemisissä oleminen, joiden seurasta nautimme – olipa tämä sitten koulussa, töissä, kotona tai jonkin yhdistyksen tai kerhon jäsenenä – auttaa kehittämään sosiaalista vuorovaikutusta.

3. Oman elämän pohtiminen ja tarkasteleminen aika ajoin. Tämä tarkoittaa muun muassa omien elämäntavoitteiden pohtimista sekä sen tarkastelemista, onko mitään tehty niiden saavuttamiseksi. Ongelmia voi nousta silloin, kun tunnemme, että elämä ei ole tyydyttävää.

4. Tietoisuus mielen ja vartalon vuorovaikutuksesta. Aivan, kuten henkisen terveytemme tila voi vaikuttaa fyysiseen terveyteemme, niin myös päinvastainen on totta. Jos ruokavalio, uni ja kuntoilu on hylätty tai ne ovat riittämättömiä, vartaloidemme lisäksi myös mielemme tulevat kärsimään.

5. Luottamiemme ihmisten läsnäolo elämässä. On tärkeää olla joku sellainen henkilö, jonka luokse voi mennä omine ongelmineen – kuten esimerkiksi ystävä, opettaja tai perheenjäsen.

6. Tietoisuus siitä, mikä voi mennä pieleen. Ole tietoinen siitä, mikä voi mennä vikaan. Ymmärrä, että väsymys ja ärsyyntyneisyys, mikäli niihin ei kiinnitetä huomiota, voivat johtaa paljon vakavampiin, stressiin liittyviin ongelmiin.

7. Askelten ottaminen ongelmien ratkaisemiseksi. Ole tietoinen olemassa olevista ongelmista ja tavoittele apua, mikäli tarpeen.

8. Muutosten hyväksyminen. Elämä on jatkuvasti haastavaa ja jatkuvasti muuttuvaa, ja myös mielemme ja vartalomme muuttuvat. Avain piilee siihen suhtautumiseen pääsemisessä, että jokainen päivä tuo tullessaan muutosta, ja että meidän haasteemme on mukautua niihin.

9. Nouse lannistavia ajatuksia vastaan. On olemassa kaksi tapaa lannistavien ajatusten ajattelemiseen. Ensimmäisiä ovat ”pitäisi”-ajatukset: ”Minun pitäisi olla parempi ihminen.” Yksinkertaisesti  muuta sanojen ”minun pitäisi” tilalle sanat ”minä haluan”, ja sitten pohdi, kuinka tämä haluttu muutos voidaan saavuttaa. Toisia ovat ”miksi”-kysymykset: ”Miksi olen niin onneton?” Ota aktiivinen selviytymis-asema haastamalla tämä ”miksi” ja sanomalla ”Olen niin onneton”, seurattuna kysymyksellä ”Mitä aion tehdä asian suhteen?”

10. Etsi vaihtoehtoisia keinoja yleisille selviytymiskeinoillesi. Muiden ihmisten selviämiskeinojen listaaminen saattaa olla hyödyllistä. Kirjoita ehdotuksia. Ehdotusten kirjoittaminen ja niiden pohtiminen auttaa ehkäisemään ideoiden ja ajatusten ennenaikaista hylkäämistä.

11. Varo avuttomuuden, toivottomuuden ja arvottomuuden tunteita. Nämä olotilat ovat hyvin tunnettuja tiloja, jotka liittyvät sosiaaliseen eritäytymiseen ja luovuttamiseen. Riko hiljaisuus, kurota (kohti auttavaa kättä) ja puhu jollekulle, joka kuuntelee. Jos tästä ei ole apua, on suotavaa etsiä ammattiapua.

12. Opettele, mitä avunlähteitä on saatavilla. Sen tietäminen, kuinka muihin voi tarpeen tullen saada yhteyden pyytääkseen tukea, on tärkeä stressinhallintakyky. Muista, että stressi vaivaa jokaista. Löydä rohkeus tunnustaa nämä vaikeudet ja etsiä apua.

Mielenterveyden sisällyttäminen muihin elämän osa-alueisiin voi johdattaa sinua aiotussa ja halutussa muutoksessasi. Yritä säilyttää uskosi, uskomuksesi, tietosi, ponnistelusi ja Jumalaan luottamisesi tullaksesi paremmaksi ihmiseksi ja tasapainoiseksi, vauraaksi ja terveeksi kaikilla elämän osa-alueilla. Suuran 53 jakeessa 42 Allaah sanoo: ”Ja että ihminen ei voi saada mitään muuta kuin sen, mitä hän tekee (hyvästä tai pahasta). Ja että hänen tekonsa tullaan näkemään. Sitten hänelle tullaan antamaan täysi ja paras korvaus. Ja että Herrasi luokse on kaiken loppu (paluu).”

References:
Dr. Mohamed Elmasry (2002), Spiritual Fitness For Life. Dr.Brian F. Shaw, Stress Busters- Coping Methods. Hwaa Irfan, Religion in Mental Health: The Soul Under Pressure (Islam Online.net) World Islamic Association For Mental Health, WIAMH (net) Hussein Abul, The Issue of Religiosity in Mental Health: Are we Forgetting The Missing Link? Crescent life. 1-6. Crescentlife. Com. 06/26/01 (Religiosity in mental health-net)
Mental Health (Mental health definition–net) Dr. Mohamed Osman Nagatti (1993), Qur’an and Psychology. Dr.Asim Ashique (2002) ,Manitoba Muslims, Shawal 1, 1423/ December 6, 2002. Abdallah Yousuf Ali, The Glorious Qur”an (Translation and Commentary), Dar Al-Fikr, Beriut, Lebanon

http://www.iiim.info/newiiim/TEMP_articles.php?cat=43&article_id=94

Ongelmanratkaisuun keskittyneet spesialistit ovat määritelleet seuraavat askeleet ongelmien käsittelemiseksi:

1.      Ongelman (olemassaolon) käsittäminen ja sen tunnistaminen.

2.      Ongelman määritteleminen oikein.

3.      Tarkasteleminen, tutkiminen ja tosiasioiden etsiminen tavoitteena (ongelmaan johtaneiden) syiden ja aiheuttajien löytäminen.

4.      (Ongelman ratkaisemiseen soveltuvien) vaihtoehtojen listaaminen sekä niiden arvioiminen ja niiden hyvien ja huonojen puolten pohtiminen.

5.      Sen vaihtoehdon määritteleminen, joka tuo parhaimman ratkaisun ongelmaan.

Nämä askeleet voidaan laittaa käytäntöön ainoastaan silloin, mikäli ongelmaa lähestytään rauhallisin mielin ja järjen toimiessa selvänä. Äkkipikaiset ja ylitunteelliset reaktiot tulevat ainoastaan sumentamaan henkilön arvostelukyvyn ja saavat tilanteen vaikuttamaan siltä, että ainoa ratkaisu on tehdä lopullinen pesäero ongelman aiheuttajaan ja kaikkeen, mikä millään tapaa liittyy siihen.

Meidän sydämemme voidaan puhdistaa sillä tiedolla, että Allaah on Anteeksiantava, sekä muistamalla aina laittaa toivomme Häneen. Meidän on jätettävä turhamaisuutemme ja alhaiset halumme sekä sysättävä ne syrjään, jotteivät ne tapa meidän sielujamme. Uskovainen etsii suojaa Herrastaan ja on sellaisten ihmisten seurassa, jotka auttavat häntä ylittämään esteet ja vahvistamaan päättäväisyyttään ja sitoumustaan. Jos hän nostaa itsensä ylös joka kerta kompastuttuaan, hän tulee takuuvarmasti saapumaan perille.

Advertisements