Synnit ja kielletyt asiat


Saatanallisen ”älyn” välttäminen

Tämä oli Hamad ibn ‘Atiiqin noin 200 vuotta sitten kirjoittama neuvo muslimeille.

“… Ja tulisi tietää, että älyä (‘aql) on kolmen tyyppistä:

•   Luonnollinen äly
•   Uskoon perustuva, profeetallisesta valosta saatu äly
•   Saatanallinen, tekopyhä ”äly”

Ja tämän viimeisen tyypin omaajat luulevat olevansa jotain erityistä, ja tämäntyyppistä älyä löytyy monien ihmisten joukossa – itse asiassa suurimmassa osassa heistä. Se on tuhon ydin ja tekopyhyyden hedelmä, ja sen omistajat luulevat että älykkyys tarkoittaa kaikkien miellyttämistä ja sitä, että ei mene vastoin heidän etujaan ja halujaan, kuin myös heidän ystävyytensä saavuttamista (totuuden puhumisen kustannuksella). He sanovat, että parasta on vain olla osa ihmisiä eikä saada heitä vihaamaan itseään.

Tämä on sielun turmellus ja tuho, ja tämä johtuu neljästä asiasta:

Ensimmäinen on se, että näin tekevä on saavuttanut ihmisten tyytyväisyyden suututtamalla Allahin, ja ihmiset ovat hänen silmissään tärkeämpiä kuin Allaah. Ja joka saavuttaa ihmisten tyytyväisyyden suututtamalla Allahin, tulee loppujenlopuksi saamaan päälleen sekä ihmisten että Allahin vihan. On kerrottu että Allaah sanoi: ”Kun Minut suututetaan, kiroukseni ulottuu seitsemänteen jälkeläisten sukupolveen. (lisää…)

Mainokset

Ibraahiim ibn Adhamin neuvo

Eräs mies tuli Ibraahiim ibn Adhamin, olkoon Allaah häneen tyytyväinen, luokse, ja sanoi: ”Abu Ishaaq, minä en kykene hallitsemaan alempaa itseäni. Ole ystävällinen ja anna minulle jotain joka auttaisi minua siinä.”

”Jos hyväksyt viisi ehtoa,” Ibraahiim sanoi, ”ja pystyt laittamaan ne käytäntöön, niin sinun tottelemattomuutesi ei tule aiheuttamaan sinulle mitään ongelmia.”

”Kerro minulle mitä ne ovat, oi Abu Ishaaq!”

”Ensimmäinen on, että kun haluat olla tottelematon Allahia kohtaan, et syö mitään mitä Hän antaa elantona.”

”Mutta kuinka minä sitten saisin mitään syötävää? Kaikki maassa on Häneltä!”

”Joten onko oikein syödä Hänen elantoaan ja olla samaan aikaan tottelematon Häntä kohtaan?”

”Ei, ei ole. Mikä on toinen ehto?”

”Kun haluat olla tottelematon Häntä kohtaan, mene pois Hänen maaltaan.”

”Tämä on vielä vaikeampi!” Huudahti mies. ”Missä minä sitten asuisin?”

”Onko oikein syödä Hänen elantoaan ja elää Hänen maallaan, ja sitten olla tottelematon Häntä kohtaan?” kysyi Ibraahiim.

”Ei, ei ole. Mikä on kolmas ehto?”

”Kun haluat olla Hänelle tottelematon siitä huolimatta että syöt Hänen elantoaan ja elät Hänen maallaan, niin etsi sellainen paikka missä Hän ei näe sinua, ja ole tottelematon Häntä kohtaan siellä.” (lisää…)

Minkälainen puhe on namiimaa, juoruamista?

(Katso myös aiheet Ghiibah ja namiimah ; Tilanteet, joissa ghiiban tekeminen on sallittua ; Ahl Al-Bid’asta ei ole ghiibaa sekä Mitä tehdä, jos joku tulee kertomaan sinulle ilkeämielisiä juoruja?)

Namiiman yleisin määritelmä on kertoa joillekin ihmisille, mitä toiset ovat sanoneet heistä, aiheuttaakseen ongelmia heidän välilleen.

Ibn Hajar Al-Haythami sanoi kirjassaan Az-Zawaajir ‘an Iqtiraaf Al-Kabaa’ir: “Al-Ihyaa’ssa lukee: ’Se ei rajoitu (ainoastaan) siihen, vaan se tarkoittaa minkä tahansa paljastamista, mikä saattaa satuttaa tai loukata jotakuta mikäli se paljastetaan, olipa loukkaantuva sitten se henkilö josta puhutaan, tai henkilö joka kuulee juorun, tai joku kolmas osapuoli; ja paljastettiinpa se sitten sanallisesti, kirjallisesti tai vihjeen tai eleen kautta; ja olipa eteen päin kerrottava asia sitten teko, sana, virhe, puute puheenaiheena olevassa henkilössä tai jossakussa muussa. Namiiman määritelmä on salaisuuksien paljastaminen sekä sellaisen eteen päin kertominen, mitä ei ole sopivaa kertoa eteen päin. Näin ollen meidän tulisi pysyä hiljaa ja pidättäytyä kertomasta kaiken mitä näemme ihmisten tilanteista, ellei siitä puhuminen tuo jotain hyötyä jollekin muslimille tai pidä loitolla jotain pahaa. Esimerkiksi jos näet jonkun ottavan jotain jonkun muun omaisuudesta, niin sinun on toimittava todistajana sille – toisin kuin mikäli näet jonkun piilottavan omaa rahaansa, jolloin siitä puhuminen olisi namiimaa ja toisen ihmisen salaisuuksien kertomista. Jos se, mistä puhutaan, on jokin vika tai puute puheenaiheena olevassa henkilössä, niin silloin tämä on sekä ghiibaa että namiimaa.’” (Az-Zawaajir, no. 252: An-Namiimah)

Al-Hasan Al-Basri sanoi: ”Se, joka kertoo sinulle ilkeämielisiä juoruja, tulee kertomaan ilkeämielisiä juoruja sinusta. Tämä ilmentää sitä että sellaista henkilöä, joka levittää ilkeämielisiä juoruja, tulisi vihata, eikä häneen tule luottaa eikä uskoa häntä. Kuinka häntä ei voisi vihata kun hän kieriskelee valehtelemisessa, pahanpuhumisessa, solvaamisessa, pettämisessä, vilpillisyydessä, kadehtimisessa, ongelmien levittämisessä ihmisten välillä, sekä huijaamisessa? Hän on yksi niistä, jotka yrittävät vaurioittaa niitä siteitä jotka Allaah on määrännyt ylläpidettäviksi, ja jotka levittävät pahuutta maassa. Allaah sanoi:

‘Totisesti (syytöksen) tie on ainoastaan niitä vastaan, jotka sortavat ihmisiä ja kapinoivat maassa ilman oikeutusta; sellaisille tulee olemaan tuskallinen rangaistus.’ [Ash-Shuura 42:42]

– ja se, joka levittää ilkeämielisiä juoruja, on yksi niistä.”

Ibn Taimiyyah sanoi: ”Epäilemättäkin, se, joka ei usko että on pakollista hallita sen mukaan, mitä Allaah on paljastanut Lähettiläälleen, on kaafir; ja joka uskoo että on luvallista hallita ihmisten joukossa omien mielipiteidensä mukaan, kääntyen pois siitä ja ollen seuraamatta sitä, minkä Allaah on paljastanut, on myös kaafir.” (Minhaaj as-Sunnah 5/130)

(lisää…)

Ylpeys ja ylimielisyys

’Abdullaah ibn Mas’uud kertoi Allahin Lähettilään saws sanoneen: ”…yksikään ei tule astumaan sisään Paratiisiin, jolla on sydämessään sinapinsiemenen verran ylpeyttä.” (Muslim, 165)

Ja toisessa versiossa: ”Se, jolla on sydämessään sinapinsiemenen verran ylpeyttä, ei tule astumaan Paratiisiin.” (Muslim, 166)
Mutta mitä tällä ylpeydellä tarkoitetaan? Sen selitys löytyy kolmannesta ’Abdullaah ibn Mas’uudin kertomasta hadiithista:

(lisää…)

Tiivistettynä, silkkisten vaatteiden käyttäminen on aivan yhtälailla kiellettyä niin muslimi- kuin ei-muslimimiehillekin. Silkkisiä vaatteita on kuitenkin luvallista antaa tai myydä miehille siihen tarkoitukseen, että he joko myyvät sen eteenpäin ja hyötyvät näin saamistaan rahoista, tai että he antavat sen naisille käytettäväksi (ja huom. silkkiset vaatteethan ovat siis ainoastaan miehille kiellettyjä!). Jos on tiedossa, että mies käyttäisi sitä vaatteena, sitä ei saa antaa/myydä ei-muslimillekaan.

(lisää…)

Profeetta saws sanoi: ”Ero meidän ja heidän välillään on rukous; se joka ei rukoile on epäuskovainen.” (Imam Ahmad, 22428; al-Tirmidhi, 2621; al-Nasaa’i, 431; Ibn Maajah, 1079)

Profeetta saws sanoi: ”Asian pää on islaam, sen peurusta (tai pilari) on rukous ja sen huippu on jihaad Allahin takia.” (Imam al-Tirmidhi, 2616)

Profeetta saws sanoi: ”Ihmisen epäuskon ja shirkin välillä on hänen rukouksestaan luopuminen.” Muslim, 82)

(lisää…)

Seuraava sivu »