Karamaat Al-Awliyaa – Allahin liittolaisten ihmeteot?

Ahl As-Sunnah wal-Jamaa’an ’aqiidasta on uskoa ihmeisiin (karamaat), joita tapahtui ja tapahtuu Allahin läheisille liittolaisille (awliyaa’ Allaah). Nämä ovat normaalitilanteissa mahdottomia ihmetekoja, joita Allaah antoi joillekin läheisistä liittolaisistaan, kuten esimerkiksi monille Profeetoista. Karamaat (ihmeet) eivät kuitenkaan ole mikään osoitus henkilön hurskaudesta ja taqwasta, sillä kuten Ibn Taimiyyah huomautti, tällaisia ihmeitä tapahtui erittäin vähän islamin ensimmäisten ja parhaiden sukupolvien keskuudessa, ja he olivat kaikkein parhaita uskovaisia. Kuten hän sanoi, tämä johtuu siitä, että heidän uskonsa oli niin korkea ja vankka, että he eivät tarvinneet sille minkäänlaisia vahvistuksia. Myöhempinä sukupolvina uskon taso laski, ja he tarvitsivat enemmän ihmeitä pitääkseen sen vakaana.

Puhuttaessa ihmeteoista ja Allahin liittolaisista on kuitenkin pidettävä tarkoin mielessä se, millainen ihmisen pitää olla, jotta hän olisi yksi Allahin liittolaisista, ja että ihmeellisiä tekoja sattuu myös Shaitaanin liittolaisille, jotka toimivat yhteistyössä jinnien kanssa.

Ibn Taimiyyah sanoi Al-’Aqiidah Al-Waasitiyyassa (s. 212-213): ”Mutta on varottava näiden uudistuksentekijöiden dajjaaleja (ts. valehtelijoita), sekä harhautuneiden ihmisten tekoja, ja sellaisten ihmisten saatanallista ällistyttävien tekojen esitystä, jotka kutsuvat itseään suufeiksi: Tuleen astumista, vartalonsa hakkaamista asein, käärmeisiin tarttumista, ja näkemättömästä kertomista, jne. Nämä eivät todellisuudessa ole ihmeitä (karamaat). Ihmeitä tekevät Allahin awliyaa’, mutta nämä ihmiset eivät ole awliyaa, vaan shayatiin.”

Joten erottaakseen Allahin walin Shaitaanin walista, on ennen kaikkea tarkasteltava sitä, millä tavalla hän noudattaa Koraania ja Sunnaa.

Imaam Ash-Shaafi’i sanoi: ”Jos näet miehen lentävän ilmassa tai kävelevän veden päällä, älä kiinnitä häneen mitään huomiota ennen kuin olet ensin tutkinut hänen Kirjan ja Sunnan noudattamistaan.” (ts. kuinka hyvin hän seuraa Koraania ja Profeetan saws määräyksiä, kieltoja ja esimerkkiä) (lisää…)

Englanninkielinen pdf-tiedosto, josta mm. käy ilmi, kuinka Kabbaani on tahallisesti vääristellyt sunni-oppineiden sanoja saadakseen ne kuulostamaan omaan mätään agendaansa sopivilta.

The Erroneous and Invalid in Kabbani’s-Mawlid

Tiivistettynä:

  • Meidän on yritettävä kutsua jokaista ihmistä totuuteen ja kerrottava hänelle hänen tekonsa vääryydestä.
  • Mikäli tämän kutsumis- ja korjausyrityksen jälkeen käy ilmi, että he ovat liian itsepäisiä ja ylpeitä hyväksyäkseen totuuden, niin siinä tapauksessa meille tulee pakolliseksi tehdä heidän vääryytensä tiettäväksi.
  • Mikäli kyseessä on sellainen asia, joka vie henkilön islamin ulkopuolelle, niin silloin hänen boikotoimisensa on pakollista.
  • Mikäli kyseessä on asia, joka ei vie henkilöä islamin ulkopuolelle, niin silloin tilannetta on tutkittava tarkemmin ja toimittava sen mukaan, mistä on enemmän hyötyä. Mikäli boikotoiminen tuottaisi tehokkaampia tuloksia, niin silloin niin tulee tehdä, ja mikäli boikotoimatta jättäminen ja da’wan tekeminen olisivat tehokkaampia, niin silloin tulee tehdä niin. Jos huomaa, että kokeilemastaan keinosta ei ole mitään hyötyä, tai että se johtaa suurempaan pahaan (kuten että henkilö tulee vielä entistä itsepäisemmäksi ja ylepämmäksi), niin silloin se tulee lopettaa ja koittaa toista keinoa. (lisää…)

Oikeamieliset edeltäjät ja heidän suhtautumisensa uudistusten ja halujen ihmisiin

Imaam Al-Laalakaa’ii

Al-Imaam Al-Haafidh Abul-Qaasim Habatullaah ibn Al-Hasan ibn Mansuur At-Tabarii Al-Laalakaa’ii (k. 418 H) mainitsee kirjassaan Sharh Usuul I’tiqaad Ahlis-Sunnah wal-Jamaa’ah lukuisia salafeilta olevia kerrontoja, joissa varoitetaan uudistusten ihmisten kanssa tekemisissä olemisesta. Tässä joitain niistä:

(196)… ‘Abdur-Rahman ibn Yaziidiltä, joka sanoi: “Kuulin ‘Abdullaah ibn Mas’uudin sanovan: ‘Varokaa uudistuksia, joita ihmiset keksivät, sillä usko ei tule katoamaan sydämistä yhdellä kertaa, vaan Shaitaan tulee esittelemään hänelle uudistuksia kunne hän karkottaa iimaanin (uskon) sydämestä; ja pian tulee tapahtumaan niin, että ihmiset hylkäävät pakolliset velvollisuudet, jotka Allaah on heidän päälleen asettanut – kuten rukouksen, paastoamisen, sallitun ja kielletyn – ja puhuvat Herrasta, Mahtavasta ja Majesteettisesta. Joten joka saavuttaa sen ajan, paetkoon.’ Sanottiin: ’Oi Abu ’Abdir-Rahmaan, minne?’ Hän sanoi: ’Ei minnekään, hänen tulee paeta sydämensä ja uskontonsa kanssa, eikä istua kenenkään kanssa uudistuksen ihmisten joukosta.’

(199)… Mujaahidilta, joka sanoi: “Ibn ‘Umarille sanottiin, että Najdah sanoo niin ja niin, mutta hän esti itseään kuulemasta sitä, pelosta, että osa siitä osuisi hänen sydämeensä.”

(240)… Al-Hasan [Al-Basrilla] oli tapanaan sanoa: “Älä istu uudestikeksittyjen uskomusten ihmisten kanssa, älä väittele heidän kanssaan, äläkä kuuntele heitä.”

(242)… Sa’iid ibn ‘Aamir sanoi: “Kuulin Ismaa’iilin [Ibn Khaarijah] kertovan, sanoen: Kaksi miestä uudestikeksittyjen sektien joukosta tuli Muhammad ibn Siriinin luokse ja sanoi: ‘Oi Abu Bakr, haluamme kertoa sinulle jotain.’ Hän sanoi: ‘Ei.’ He sanoivat: ‘Voimmeko sitten resitoida sinulle jakeen Allahin Kirjasta?’ Hän sanoi: ‘Ei.’ (Sitten) Hän sanoi: ’Joko te kaksi nousette ja lähdette, tai minä nousen (ja lähden).’ Joten ne kaksi miestä nousivat ylös ja lähtivät. Ja yksi ihmisistä sanoi: ‘Mitä vahinkoa se olisi tehnyt sinulle, että hän olisi resitoinut yhden jakeen?’ Hän sanoi: ’Vihasin (ajatusta siitä), että hän resitoisi jakeen ja he vääristelisivät sitä, ja sitten se pääsisi sydämeeni.’

(244)… Abu Qulaabah sanoi: “Älä istu heidän kanssaan äläkä sekoitu heidän kanssaan, sillä en tunne turvaa siitä, etteivätkö he hukuttaisi sinua harhajohdatukseensa ja hämmentäisi sinua paljosta sellaisesta, jota ennen tiesit.” (lisää…)

Mawlid-juhlien valossa

Kuka todella rakastaa Allahin Lähettilästä?

Kaksi kertaa kuussa ilmestyvästä islamilaisesta As-Sunnah-lehdestä.

Luettavissa myös pdf-tiedostona: mawlid-juhlien valossa

Allahin Lähettiläs, Muhammad saws syntyi Mekassa Rabii’ Al-Awwal-kuun aikana. Oppineet ovat eri mieltä hänen tarkasta syntymäpäivästään, mutta he ovat kaikki samaa mieltä siitä, että se tapahtui maanantai-päivänä, kuten on mainittu aidossa hadiithissa.

Rabii’ Al-Awwal aloittaa väittelyn siitä, tulisiko Rabii’ Al-Awwalin 12. päivää (Profeetan saws oletettua syntymäpäivää) juhlia vai ei. Ja mikäli sitä juhlitaan, niin millaisia juhlallisuuksien tulisi olla?

Juhlat ovat osa täydellistä uskontoa, ja näin ollen täydellinen johdatus juhlimisen tavoista ja päivistä löytyy Allahin Kirjasta sekä Lähettilään saws Sunnasta.

Ne, jotka pitävät kiinni Mawlidin juhlimisesta, väittävät että ne, jotka eivät seuraa heitä Mawlidin juhlimisessa, eivät rakasta Allahin Lähettilästä saws.

Islamissa väitteillä ei itsessään ole mitään painoarvoa, elleivät niitä tue todisteet. Mitä vahvempi todiste, sitä vahvempi väitös. Allaah, Ylistetty, mainitsi Koraanissa joidenkin harhautuneiden väitteet, kun he sanoivat: ”Kukaan ei tule astumaan Paratiisiin, paitsi jos hän on juutalainen tai kristitty.” Allaah haastoi heidät, sanoen: ”Tuottakaa todisteenne (burhaan), jos olette totuudenmukaisia.” [suurah Al-Baqarah, 2:111]

Täten tämä jae antaa meille jonkin väitteen arvioimisen periaatteen. Ja tämän lisäksi Allaah viittaa nimenomaisesti siihen hyväksyttävään todisteeseen (burhaan), joka oikeuttaa tämän väitteen. Hän sanoi: ”Oi ihmiset! Teille on tullut vakuuttava todiste (burhaan – Profeetta Muhammad saws) Herraltanne, ja olemme lähettäneet teille selkeän valon (tämän Koraanin).” [suurah An-Nisaa’, 4:174]

Näin ollen Muhammad saws on se burhaan (todiste) ja kriteeri, ja siten jokaista väitettä on tuettava vahvat todisteet hänen sunnastaan.

Allahin Lähettilään rakastaminen – Velvollisuus:

Allahin Lähettilään saws rakastaminen on pakollista jokaiselle muslimille. Se on todiste uskosta. Uskovaisen on rakastettava häntä saws enemmän kuin mitään muuta, kuten Koraanissa sanotaan: “Sano: Jos teidän isänne, poikanne, veljenne, vaimonne, sukulaisenne, keräämänne omaisuus, kauppa jossa pelkäätte tappiotta, sekä pitämänne asumus ovat teille rakkaampia kuin Allaah ja Hänen Lähettiläänsä sekä taisteleminen Hänen teillään, niin odottakaa, kunnes Allaah tuo päätöksensä (rangaistuksen). Ja Allaah ei johdata pahantekijöitä.” [suurah At-Tawbah, 9:24]

Allahin Lähettiläs saws sanoi: “Kukaan teistä ei todella usko, ennen kuin minä olen hänelle rakkaampi kuin hänen isänsä, lapsensa ja koko ihmiskunta.” [Bukhaari ja Muslim]

Kerran ’Umar ibn Al-Khattaab sanoi Allahin Lähettiläälle: ”Oi Allahin Lähettiläs! Sinä olet minulle rakastetumpi kuin mikään muu paitsi oma itseni.” Allahin Lähettiläs saws kommentoi, sanoen: ”Ei, kautta Hänen, Jonka kädessä minun sieluni on, ei ennen kuin minä olen sinulle rakastetumpi kuin sinun oma sielusi.” Sitten ’Umar julisti rakkautensa Allahin Lähettilästä saws kohtaan, sanoen: ”Kautta Allahin, nyt sinä olet minulle rakastetumpi kuin oma sieluni.” Profeetta saws kertoi hänelle sitten, että nyt hänellä oli täydellinen ja oikea usko. [Sahiih Bukhaari]

Mitä RAKKAUS on?

Rakkaus Allahia ja Hänen Lähettilästään saws kohtaan viittaa täydelliseen alistuneisuuteen heidän määräyksilleen ja käskyilleen. Allaah sanoo Koraanissa: “Sano: Jos (todella) rakastatte Allahia, niin seuratkaa minua, (ja) Allaah tulee rakastamaan teitä ja antamaan teille syntinne anteeksi.” [suurah Aal ’Imraan, 3:31]

Ja Allaah on kuvaillut tekopyhien olevan tottelemattomia Allahia ja Hänen Lähettilästään saws kohtaan: “Ja he (tekopyhät) sanovat: ‘Olemme uskoneet Allahiin ja Lähettilääseen ja olemme totelleet’, sitten osa heistä kääntyy sen jälkeen pois, he eivät ole uskovaisia.” [suurah An-Nuur, 24:47]

Hän myös sanoi: “Ei, kautta Herrasi he eivät usko, ennen kuin laittavat sinut tuomitsemaan kaikessa mikä nousee heidän välilleen, eivätkä löydä itsestään mitään vastustusta sinun päätöksiäsi kohtaan, ja alistuvat täydellisesti.” [suurah An-Nisaa’, 4:65]

”Totisesti ainoa uskollisten uskovaisten puhe, kun heitä kutsutaan Allahin ja Hänen Lähettiläänsä luokse tuomitsemaan heidän välillään, on että he sanovat: ’Kuulemme ja tottelemme’. Ja sellaiset tulevat saavuttamaan menestyksen.” [suurah An-Nuur, 24:51]

Profeetta saws sanoi: “Kaikki ummani ihmiset tulevat astumaan Paratiisiin, paitsi hän, joka kieltäytyy.” Seuralaiset kysyivät: ”Kuka kieltäytyy?” Allahin Lähettiläs saws selitti: ”Joka tottelee minua, tulee astumaan Paratiisin, ja joka on tottelematon minua kohtaan, on kuin hän olisi kieltänyt minut.” [Sahiih Bukhaari]

Kerran eräs Allahin Lähettilään saws seuralainen lähestyi häntä ja sanoi: ”Rakastan sinua enemmän kuin rakastan perhettäni, ja olen kärsimätön päästäkseni näkemään sinut, juoksen luoksesi nähdäkseni sinusta vilahduksen, mutta kun muistan oman kuolemani ja sinun kuolemasi, minua surettaa ajatella, että sinä tulet olemaan Profeettojen seurassa korkeissa taivaissa, ja minä, jos pääsen taivaaseen, en pystyisi lähestymään sinua enkä näkemään sinua.”

Tässä yhteydessä Allaah paljasti seuraavan jakeen: “Ja jotka tottelevat Allahia ja Lähettilästä, he tulevat olemaan niiden seurassa, joiden päälle Allaah on suonut armonsa – Profeetoista, siddiiquuneista (totuudenmukaisista, ts. niistä Profeettojen seuraajista, jotka ensimmäisinä uskoivat heihin), marttyyreistä ja oikeamielisistä. Ja kuinka erinomaisia nämä seuralaiset ovatkaan!” [suurah An-Nisaa’, 4:69]

Tämän jakeen paljastaminen tilanteessa, jossa seuralainen julisti rakkauttaan Allahia ja Hänen Lähettilästään saws kohtaan, ilmentää rakkauden tärkeyttä, sekä selventää sen tarkoituksen todellisessa merkityksessään, eli tottelevaisuuden. (lisää…)

Mikä on bid’ah?

Kielellisesti bid’ah (uudistus) tarkoittaa ‘uudesti keksittyä asiaa’. Bid’an sharii’allinen määritelmä on: “Uudesti keksitty, sharii’aa matkiva tapa [uskomuksissa tai teoissa] uskonnossa, (ja) jonka kautta tavoitellaan läheisyyttä Allahiin, [mutta] ilman että mitkään autenttiset todisteet tukevat sitä – ei sen perusteita, eikä sitä tapaa, jolla se suoritetaan”

Allahin Lähettiläs saws sanoi: ”Jokainen uudistus on eksytystä ja harhaanmenemistä.” [Abu Dawuud, 4607; At-Tirmidhi, 2676 ja se on sahiih. Ibn Hajar vahvisti sen kirjassaan Takhriij Ahaadiith Ibn Al-Haajib, 1/137]

Ja hän saws sanoi myös: ”…ja jokainen uudistus on harhaanmenemistä, ja kaikki harhaanmeneminen on Helvetin tulessa.” [Kertonut An-Nasaa’ii Jaabir ibn ’Abdullaahilta, ja se on sahiih, kuten Shaikh Al-Islaam Ibn Taimiyyah sanoi Majmuu’ Al-Fataawassa, 3/58]

Lähettiläs saws myös varoitti uudistusten ihmisistä, heidän kanssaan ystävystymisest sekä heiltä ottamisesta, sanoen: ”Joka keksii uudistuksen tai majoittaa uudistajan, niin hänen päälleen on Allahin, Hänen enkeleidensä sekä koko ihmiskunnan kirous.” [Bukhaarii, 12/41; Muslim, 9/140]

Ja hänen jalanjäljissään näemme Jalojen Seuralaisten sekä heidän jälkeensä Taabi’uunien (seuraajien) varoittavan uudistusten vaaroista ummalle, sen ihmisille sekä heidän yhtenäisyydelleen, sillä se on juuri uudistukset, jotka ovat jakaneet umman ja pirstoneet sen erilleen.

Ibn ’Abbaas (k. 68H) sanoi. ”Totisesti kaikkein vihatuimmat asiat Allahille ovat uudistukset.” [Kertonut Al-Baihaqii As-Sunan Al-Kubraassa, 4/316]

Ibn ’Umar (k. 84H) sanoi: “Jokainen uudistus on eksytystä, vaikka ihmiset näkisivät sen hyvänä.” [Abu Shaamah, 38]

Ahmad ibn Hanbal sanoi kerran, “Suurinkin faasiq (pahantekijä, synnintekijä) Ahl As-Sunnah Wal-Jamaa’asta on parempi kuin hurskain ihminen Ahl Al-Bid’asta.”

’Abdullaah ibn Mas’uud sanoi: ”Seuratkaa, älkää keksikö uudistuksia, sillä teille on annettu se mikä on riittävää, ja jokainen uudistus on eksytystä.” [Kertonut Abu Khaithamah Kitaab Al-’Ilmissä (540), ja Al-Albaanii sanoi sen olevan sahiih] (lisää…)

Yhteis-dhikristä

Jotkut sahaabat kertoivat seuraavan kertomuksen:

”Meillä oli tapanamme istua ’Abdullaah ibn Mas’uudin talon edessä ennen Fajr-rukousta, odottaen mennäksemme hänen kanssaan moskeijalle. Abu Muusaa Al-Ash’ari tuli luoksemme ja kysyi meiltä:

’Lähtikö Abu ’Abdir-Rahmaan (ts. Ibn Mas’uud) jo?’

Vastasimme: ’Ei.’

Joten Abu Muusaa Al-Ash’ari istui kanssamme odottamassa häntä. Kun hän tuli, nousimme kaikki ylös. Abu Muusaa sanoi hänelle:

’Oi Abu ’Abdir-Rahmaan! Näin äskettäin moskeijalla jotain sellaista, mitä en voinut hyväksyä.’

Ibn Mas’uud kysyi sitten: ’Mitä se oli?’

Abu Muusaa sanoi: ’Tulet näkemään sen jos elät (siihen saakka)..Näin moskeijalla ryhmän ihmisiä istumassa ringeissä rukousta odottamassa. Jokaista rinkiä johti yksi ihminen. Ja jokaisella ihmisellä näissä ringeissä oli pikkukiviä mukanaan.

Ringin johtaja sanoi: ’Sanokaa Allahu Akbar sata kertaa,’ ja he sanovat Allaahu Akbar sata kertaa; sitten hän sanoo ’Sanokaa Laa ilaaha ill Allaah saa kertaa,’ ja he sanovat Laa ilaaha ill Allaah sata kertaa; sitten hän sanoo ’Sanokaa Subhaan Allaah sata kertaa,’ ja he sanovat subhaan Allaah sata kertaa.’

Sitten Ibn Mas’uud sanoi heille: ’Mitä sinä sanoit heille?’

Hän sanoi: ’En sanonut mitään, halusin odottaa sinun mielipidettäsi.’

’Abdullaah ibn Mas’uud sanoi: ’Etkö voinut määrätä heidät laskemaan syntinsä, ja (näin) varmistaa että he saavat palkkiota?’

Sitten ’Abdullaah ibn Mas’uud lähti ja me menimme hänen mukanaan. Kun hän lähestyi yhtä näistä ringeistä, hän sanoi: ’Mitä te oikein teette?’

He sanoivat: ’Oi Abu ’Abdir-Rahmaan, nämä ovat pikkukiviä laskemaan kuinka monta kertaa olemme sanoneet Allaahu Akbar, Laa ilaaha ill Allaah ja Subhaan Allaah.’

Hän sanoi: ’Laskekaa omat syntinne, niin takaan teille ettette tule menettämään mitään palkkioistanne (hasanaat)… Voi teitä, oi Muhammadin kansa, kuinka nopeasti te tulettekaan tuhoutumaan. Nuo ovat teidän Profeettanne seuralaisia saatavilla, nämä ovat hänen vaatteensa jotka eivät vielä ole kuluneet, ja hänen astiansa eivät vielä ole rikkoutuneet. Vannon kautta Hänen, jonka Käsissä minun sieluni on, että joko te seuraatte uskontoa joka on parempi kuin Profeetan uskonto, tai sitten te avaatte oven harhautumiselle.’

He sanoivat: ’Me vannomme kautta Allahin, oi Abu ’Abdir-Rahmaan, että meillä ei ollut mitään muuta aikomusta kuin tehdä hyviä tekoja.’

Hän sanoi: ’Mitä siitä? Kuinka monet ihmiset ovatkaan halunneet tehdä hyviä tekoja, mutteivät koskaan tulleet tehneeksi niitä? Allahin Profeetta on kertonut meille ihmisistä, jotka resitoivat Koraania ilman että sillä on heihin mitään muuta vaikutusta kuin että Koraani (Koraanin resitointi) menee heidän kurkustaan. Vannon kautta Allahin, olen melkein varma että te olette sen tyyppisistä ihmisistä.’

Sitten hän jätti heidät.”

’Amr ibn Salamah sanoi: ”Näimme suurimman osan niiden rinkien ihmisistä taistelevan (meitä vastaan) Khawaarijien joukossa AN-Nahrawaanin taistelussa.”

(Kertonut Ad-Daarimii sekä Abu Na’iim sahiih-ketjulla)

Muutama sananen ylläolevan atharin kertojaketjusta:

Ensin lainaus suufi-sivustolta:

”Yllämainitun kerronnan ketju sisältää ’Amr ibn Yahya Al-Hamadanin – ’Amr ibn Saliman pojanpojan – ja hän on heikko. Ibn Ma’iin näki hänet ja sanoi: ”Hänen kerrontansa eivät ole mitään.”; Ibn Kharrash sanoi: ”Hän ei ole hyväksytty”; Dhahabi listasi hänet niiden joukkoon, jotka ovat heikkoja ja joiden hadiitheja ei oteta, kirjoissa Ad-Du`afaa’ Wal-Matruukiin (s. 212 #3229), Miizan Al-I`tidaal (3:293), sekä Al-Mughni fii Ad-Du`afaa’ (2:491); ja Al-Haythami julisti hänet heikoksi kirjassa Majma` Az-Zawaa’id, luvussa Baab Al-`Ummaal `Alas-Sadaqah.”

1- Erään sheikhin on kerrottu väittävän että ’Amr ibn Yahya on heikko, perustuen Ibn Ma’iinin sanontaan ”hänen kerrontansa eivät ole mitään”. Tätä sheikhiä ei voida syyttää siitä että hän käänsi Ibn Ma’iinin sanat kielellisesti siten kuin käänsi, sillä ”laisa hadiithuhuu bi shai’in” todella tyypillisesti käännettäisi ”hänen hadiithinsa eivät ole mitään/minkään arvoisia.”

Mutta ymmärtääkseen Ibn Ma’iinin sanat oikein, tarvitaan kuintenkin enemmän tietoa mustalah-tieteestä (sanojen/ilmaisujen vakiintuneesta tarkoituksesta eri piireissä), sekä erityisesti hyvin vaativasta ja tarkasta jarh wat-ta’diilin tieteestä (sen luokittelemisesta, ketkä ovat luotettavia ja heikkoja). Kuten Ibn Hajar huomautti Fath Al-Baarin esittelyssä nimeltään Hady As-Sari (s. 421), kun Ibn Ma’iin käyttää tätä termiä, hän tyypillisesti tarkoittaa että se hadiithien määrä, jonka tämä kertoja kertoi, oli hyvin vähäinen. Näin ollen tämän sanonnan oikea käännös on ”Hänen hadiithinsa eivät ole kovin lukuisia,” ja asia, joka todistaa tämän lopullisesti, on se, että Ibn Abi Haatim kertoo, suoralla ja autenttisella kertojaketjulla, että Ibn Ma’iin itse sanoi ’Amr ibn Yahyasta – tästä samaisesta kertojasta – että hän on ”thiqah”, eli ”luotettava”. (Katso hänen kirjansa Al-Jarh Wat-Ta`diil osa 6, s. 269).

Joten Ibn Ma’iinin todellinen tuomio hänestä (yhdistäen nämä molemmat kerronnat ja ymmrätäen ne molemmat siten kuin ne oli tarkoitettu) on se, että hän on luotettava, mutta hänellä on vain vähän kerrontoja. Tähän perustuen myös muut pitivät häntä luotettavana, mukaan lukien Al-Fasawi, Al-Ijli sekä Ibn Hibbaan. Mutta kyllä, on totta että jotkut, kuten Adh-Dhahabi, pitivät häntä heikkona, vaikka suuremmat ja vahvemmat auktoriteetit olivat päinvastaista mieltä.

Oli miten oli, se ei ole niin tärkeää mikä hänen tarkka statuksensa oli, sillä:

2- Tästä kerronnasta on olemassa toinen isnaad (kertojaketju), joka ei sisällä ’Amr ibn Yahyaa ja joka on hasan; näin ollen sitä voidaan käyttää vahvistamaan ensimmäistä ketjua (tässä kerronnassa on ainoastaan tarinan pääpiirteen, ei kaikkia yksityiskohtia).

’Abdur-Razzaaq kertoo Musannafissaan (osa 3 s. 221, no. 5498) Sufiyaan ibn ’Uyaynalta, Bayaan ibn Qaysilta, Abu Haazimilta, että ”Joku mainitsi Ibn Mas’uudille että eräs Qaas (’tarinoiden kertoja’) istui öisin ja sanoi ihmisille ’Sanokaa niin-ja-niin, sanokaa niin-ja-niin.’ Joten hän sanoi: ’Kun näette hänet (seuraavan kerran), kertokaa minulle.’ Joten he kertoivat hänelle. Hän meni heidän luokseen, peittäen kasvonsa ja sanoi: ’Joka tuntee minut, tuntee minut, ja joka ei tunne, niin minä olen ’Abdullaah ibn Mas’uud. Ymmärtäkää, että joko te olette tietävämpiä kuin Muhammad ja hänen seuralaisensa, tai sitten te pidätte kiinni eksytyksen hännästä.’

Tässä versiossa, vaikka se ei olekaan niin yksityiskohtainen kuin aiempi, on sama tarina, ja sen isnaad on sahiih, kuten Al-Haithami itse sanoi kirjassaan Majma’ Az-Zawaa`id (1/181).

3- Mikäli on vielä epäilyksiä jäljellä, niin voi myös tutustua tästä tapahtumaasta oleviin muihin versioihin, vielä toisilla kertojaketjuilla, At-Tabaraanin kirjassa Mu`jam Al-Kabiir (9/125-128). Täten, kaikki nämä yhdistettynä, tämän kerronnan aitoudesta ei voi olla epäilystäkään.

Al-Mu’jam Al-Kabiirissa olevat muut kertojaketjut:

8628 – ’Ali ibn ’Abdil-’Aziiz kertoi meille Abu Na’iimilta, joka kertoi Sufiyaanilta, joka kertoi Salamah ibn Kuhaylilta, joka kertoi Abu Za’ralta että hän sanoi: ”Al-Musayyib ibn Najbah tuli ’Abdullaahin (Ibn Mas’uudin) luokse ja sanoi: ’Jätin moskeijalle (sieltä lähdettyäni) ihmisiä, jotka sanovat: ’Joka sanoo Subhaan Allaah niin ja niin (monta kertaa), hän saa sitä ja tätä.’’ Hän sanoi: ’Nouse ylös, oi ’Alqamah,’ ja kun hän näki heidät, hän sanoi: ’Oi ’Alqamah, vie ihmisten katseet pois minusta,’ ja kun hän kuuli mitä he ovat sanomassa, hän sanoi: ’Totisesti joko te pidätte kiinni eksytyksen hännästä, tai sitten te olette johdattuneempia kuin Muhammadin seuralaiset.’ (Al-Mu’jam Al-Kabiir, osa 9, s. 125)

8629 – Ishaaq ibn Ibraahiim Ad-Dabarii kertoi meille ’Abdir-Razzaaqilta, joka kertoi Ibn ’Uyaynalta, joka kertoi Bayaanilta, joka kertoi Qays ibn Abi Haazimilta, joka sanoi: ”Ibn Mas’uudille mainittiin Qaasista (’tarinankertojasta’), joka istuu öisin ja sanoo ihmisille ’Sanokaa näin-ja-näin.’ Joten hän sanoi: ’Jos näette hänet, kertokaa minulle.’” Hän sanoi: ”Joten he kertoivat hänelle, ja ’Abdullaah tuli naamioituneena ja sanoi: ’Joka tuntee minut, tuntee minut, ja joka ei tunne minua, niin minä olen ’Abdullaah ibn Mas’uud. Joko te tiedätte olevanne johdattuneempia kuin Muhammad ja hänen seuralaisensa, tai sitten te pidätte kiinni eksytyksen hännästä.’ (Al-Mu’jam Al-Kabiir, osa 9, s. 125)

8630 – Ishaaq ibn Ibraahiim Ad-Dabarii kertoi meille ’Abdur-Razzaaqilta, joka kertoi Ja’far ibn Sulaimaanilta, että ’Ataa’ ibn As-Saa’ib (en tiedä tätä muilta kuin Abu Al-Bukhtarilta) sanoi: ”Ibn Mas’uudille kerrottiin että joitain ihmisiä istuu (moskeijalla) Maghribista tehden tasbiih ja sanoen: ’Sanokaa näin ja sanokaa näin’ ’Abdullaah sanoi: ’Kun he istuvat (jälleen), kertokaa minulle.’ Joten kun he istuivat, he tulivat hänen luokseen (kertomaan tästä), joten hän lähti, meni sisään heidän kanssaan ja istui. Hänen päällään oli burnus (hupullinen viitta), joten he aloittivat tasbiihinsa, ja ’Abdullaah otti päästään burnusin ja sanoi: ’Minä olen ’Abdullaah ibn Mas’uud,’ ja ihmiset hiljenivät. Ja hän sanoi: ’Joko te olette tuoneet bid’an ja pimeyttä, tai sitten te olette tietävämpiä kuin Muhammadin seuralaiset.’ Joten ’Amr ibn ’Utaibah ibn Farqad sanoi: ’Pyydän Allahin anteeksiantoa ja kadun Hänelle,’ ja määräsi heidät hajaantumaan.” (Al-Mu’jam Al-Kabiir, osa 9, s. 125)

8633 – Abu Muslim Al-Kashhii kertoi meille Abu ’Umar Ad-Dariirilta, joka kertoi Haamid ibn Salamalta, että ’Ataa’ ibn As-Saa’ib kertoi heille Abu ’Abdur-Rahmaan As-Salamilta että hän sanoi: ”’Amr ibn ’Utbah ibn Farqad As-Salamii sekä Mu’addad olivat joidenkin seuralaistensa joukossa ja he ottivat erään moskeijan ja tekivät siellä tasbiih Maghribin ja ’Ishaan välillä näin ja näin, ja tahlii näin ja näin, ja tahmiid näin ja näin, joten ’Abdullaah ibn Mas’uudille kerrottiin tästä ja hän sanoi sille joka kertoi hänelle: ’Kun he istuvat (jälleen), kerro minulle,’ joten kun he istuivat, hän kertoi hänelle, joten ’Abdullaah tuli sinne burnusissa, kunnes hän meni heidän luokseen ja otti burnusin pois päästään. Sitten hän sanoi: ’Minä olen Umm ’Abdin poika, kautta Allahin, joko te olette tuoneet bid’an ja pimeyttä, tai siten olette tietävämpiä kuin Muhammadin seuralaiset.’ Joten Mu’addad sanoi – ja hän oli sulavapuheinen mies -: ’Kautta Allahin, emme ole tuoneet bid’aa ja pimeyttä, emmekä ole parempia kuin Muhammadin seuralaiset.’ Joten ’Abdullaah sanoi: ’Jos seuraatte ihmisiä, niin he ovat paljon teitä edellä, ja jos kiertelette oikealle ja vasemmalle, niin olette totisesti eksyneet kaukaiseen eksytykseen.’ (Al-Mu’jam Al-Kabiir, osa 9, s. 126)

8636 – ’Ali ibn ’Abdil-’Aziiz kertoi meille Abun-Nu’maan ’Aarimilta, joka kertoi Haamid ibn Zaidilta, joka kertoi Mujaalid ibn Sa’iidilta, joka kertoi ’Amr ibn Sa’iidilta että hän sanoi: ”Olimme istumassa Ibn Mas’uudin ovella Maghribin ja ’Ishaan välillä kun Abu Muusaa tuli ja sanoi: ’Onko Abu ’Abdir-Rahmaan tullut jo ulos?’” Hän sanoi: ”Joten Ibn Mas’uud tuli ulos ja sanoi Abu Muusalle: ’Mikä sai sinut tulemaan tähän aikaan?’ Hän sanoi: ’Kautta Allahin, en (tullut) muun syyn takia, kuin että näin asian, joka pelotti minua, ja se on hyvä (asia), mutta se pelotti minua ja se on hyvä asia: Ihmisiä istuu moskeijalla ja mies sanoo heille ’Sanokaa Subhaan Allaah niin ja niin (monta kertaa), sanokaa Alhamdulillaah niin ja niin (monta kertaa).’” Hän sanoi: ”Joten ’Abdullaah meni hänen kanssaan kunnes saapui heidän luokseen ja sanoi: ’Kuinka nopeasti te menettekään harhaan, vaikka Muhammadin seuralaiset ovat (vielä) elossa, ja hänen vaimonsa ovat nuoria, ja hänen vaatteensa ja astiansa eivät vielä ole muuttuneet (miksikään)! Laskekaa huonot tekonne, niin takaan takaan teille että Allaah tulee laskemaan teidän hyvät tekonne.’ (Al-Mu’jam Al-Kabiir, osa 9, s. 127)

8639 – ’Ali ibn ’Abdil-’Aziiz kertoi meille Abu Ghasaan Maalik ibn Ismaa’iililta, joka kertoi Israa’iililta, joka kertoi Ash’ath ibn Abi Ash-Sha’thaalta, joka kertoi Al-Aswad ibn Halalta, joka kertoi ’Abdullaahilta että hän sanoi: ”Hänelle kerrottiin miehestä joka kertoo asioita, joten hän tuli ja istui ihmisten joukkoon, ja kuulin hänen (tämän miehen) sanovan: ’Subhaan Allaah niin ja niin,’ ja kun hän (Ibn Mas’uud) kuuli sen, hän nousi ylös ja sanoi: ’Ettekö te kuule,’ ja kun he katsoivat häntä, hän sanoi: ’Oletteko te johdattuneempia kuin Muhammad ja hänen seuralaisensa? Totisesti te pidätte kiinni eksytyksen reunasta.’ (Al-Mu’jam Al-Kabiir, osa 9, s. 128)