Tiivistettynä:

  • Meidän on yritettävä kutsua jokaista ihmistä totuuteen ja kerrottava hänelle hänen tekonsa vääryydestä.
  • Mikäli tämän kutsumis- ja korjausyrityksen jälkeen käy ilmi, että he ovat liian itsepäisiä ja ylpeitä hyväksyäkseen totuuden, niin siinä tapauksessa meille tulee pakolliseksi tehdä heidän vääryytensä tiettäväksi.
  • Mikäli kyseessä on sellainen asia, joka vie henkilön islamin ulkopuolelle, niin silloin hänen boikotoimisensa on pakollista.
  • Mikäli kyseessä on asia, joka ei vie henkilöä islamin ulkopuolelle, niin silloin tilannetta on tutkittava tarkemmin ja toimittava sen mukaan, mistä on enemmän hyötyä. Mikäli boikotoiminen tuottaisi tehokkaampia tuloksia, niin silloin niin tulee tehdä, ja mikäli boikotoimatta jättäminen ja da’wan tekeminen olisivat tehokkaampia, niin silloin tulee tehdä niin. Jos huomaa, että kokeilemastaan keinosta ei ole mitään hyötyä, tai että se johtaa suurempaan pahaan (kuten että henkilö tulee vielä entistä itsepäisemmäksi ja ylepämmäksi), niin silloin se tulee lopettaa ja koittaa toista keinoa. (lisää…)
Mainokset

Oikeamieliset edeltäjät ja heidän suhtautumisensa uudistusten ja halujen ihmisiin

Imaam Al-Laalakaa’ii

Al-Imaam Al-Haafidh Abul-Qaasim Habatullaah ibn Al-Hasan ibn Mansuur At-Tabarii Al-Laalakaa’ii (k. 418 H) mainitsee kirjassaan Sharh Usuul I’tiqaad Ahlis-Sunnah wal-Jamaa’ah lukuisia salafeilta olevia kerrontoja, joissa varoitetaan uudistusten ihmisten kanssa tekemisissä olemisesta. Tässä joitain niistä:

(196)… ‘Abdur-Rahman ibn Yaziidiltä, joka sanoi: “Kuulin ‘Abdullaah ibn Mas’uudin sanovan: ‘Varokaa uudistuksia, joita ihmiset keksivät, sillä usko ei tule katoamaan sydämistä yhdellä kertaa, vaan Shaitaan tulee esittelemään hänelle uudistuksia kunne hän karkottaa iimaanin (uskon) sydämestä; ja pian tulee tapahtumaan niin, että ihmiset hylkäävät pakolliset velvollisuudet, jotka Allaah on heidän päälleen asettanut – kuten rukouksen, paastoamisen, sallitun ja kielletyn – ja puhuvat Herrasta, Mahtavasta ja Majesteettisesta. Joten joka saavuttaa sen ajan, paetkoon.’ Sanottiin: ’Oi Abu ’Abdir-Rahmaan, minne?’ Hän sanoi: ’Ei minnekään, hänen tulee paeta sydämensä ja uskontonsa kanssa, eikä istua kenenkään kanssa uudistuksen ihmisten joukosta.’

(199)… Mujaahidilta, joka sanoi: “Ibn ‘Umarille sanottiin, että Najdah sanoo niin ja niin, mutta hän esti itseään kuulemasta sitä, pelosta, että osa siitä osuisi hänen sydämeensä.”

(240)… Al-Hasan [Al-Basrilla] oli tapanaan sanoa: “Älä istu uudestikeksittyjen uskomusten ihmisten kanssa, älä väittele heidän kanssaan, äläkä kuuntele heitä.”

(242)… Sa’iid ibn ‘Aamir sanoi: “Kuulin Ismaa’iilin [Ibn Khaarijah] kertovan, sanoen: Kaksi miestä uudestikeksittyjen sektien joukosta tuli Muhammad ibn Siriinin luokse ja sanoi: ‘Oi Abu Bakr, haluamme kertoa sinulle jotain.’ Hän sanoi: ‘Ei.’ He sanoivat: ‘Voimmeko sitten resitoida sinulle jakeen Allahin Kirjasta?’ Hän sanoi: ‘Ei.’ (Sitten) Hän sanoi: ’Joko te kaksi nousette ja lähdette, tai minä nousen (ja lähden).’ Joten ne kaksi miestä nousivat ylös ja lähtivät. Ja yksi ihmisistä sanoi: ‘Mitä vahinkoa se olisi tehnyt sinulle, että hän olisi resitoinut yhden jakeen?’ Hän sanoi: ’Vihasin (ajatusta siitä), että hän resitoisi jakeen ja he vääristelisivät sitä, ja sitten se pääsisi sydämeeni.’

(244)… Abu Qulaabah sanoi: “Älä istu heidän kanssaan äläkä sekoitu heidän kanssaan, sillä en tunne turvaa siitä, etteivätkö he hukuttaisi sinua harhajohdatukseensa ja hämmentäisi sinua paljosta sellaisesta, jota ennen tiesit.” (lisää…)

Onko muslimin sallittua ottaa osaa kaafirin hautausjärjestelyihin?

Perusperiaate koskien kaafiria, kun hän kuolee, on se, että hänen sukulaistensa tulisi haudata hänet hautaan jotta hän (hänen ruumiinsa) ei vahingoita tai häiritse muita ihmisiä. Häntä ei tule pestä eikä kääriä liinoihin, eikä mitään rukousta tule suorittaa hänen päälleen. Joka tekee mitään muuta tai ottaa kuffaarien kanssa osaa heidän tapoihinsa, hänen on kaduttava ja pyydettävä Allahin anteeksiantoa, sekä toivottava että Allaah hyväksyy hänen katumuksensa. (Fataawa Al-Lajnah Ad-Daa’imah, 9/14; http://islamqa.com/en/ref/10042/ )

Mikäli kuffaarien joukossa on ihmisiä, jotka voivat haudata omat kuolleensa, niin silloin muslimien ei tulisi haudata heitä, eikä ottaa osaa kuffaarien kanssa ja auttaa heitä hautaamaan heidät, eikä yrittää miellyttää epäuskovaisia osallistumalla hautajaismenoihin, vaikka se olisi poliittinen käytäntö. … Mikäli heidän joukossaan ei ole ketään, joka voisi haudata heidän kuolleensa, niin silloin muslimien tulee haudata heidät, kuten Profeetta saws teki niiden kanssa, jotka kuolivat Badrissa, ja kuten hän saws teki setänsä Abu Taalibin kanssa kun hän kuoli, ja hän saws sanoi ’Alille: ”Mene ja hautaa hänet.” (Fataawa Al-Lajnah Ad-Daa’imah, 9/10; http://islamqa.com/en/ref/7869/ )

Mitä muslimin tulee tehdä kaafir-vanhemmilleen kun he kuolevat?

Kysymys: Minun isäni on kuollut ja hän on kaafir. Mitkä ovat minun velvollisuuteni häntä kohtaan? Tuleeko minun haudata hänet ja järjestää hänen hautajaisensa? Tuleeko minun pestä ja kääriä hänet liinoihin vai ei? Onko olemassa mitään oikeuksia, joita isälläni on minun päälleni tässä suhteessa? (lisää…)

Koraanin selvät (muhkam) ja epäselvät (mutashaabih) jakeet

Koraani on paljastettu ihmisille furqaanina, keinona erottaa totuuden ja vääryyden välillä ihmisen suhteessa hänen Luojaansa sekä siihen luomukseen, jossa hän on olemassa. Näiden suhteiden perusperiaatteet on selkeästi määritelty Koraanissa jättämättä mitään tilaa spekulaatiolle tai epäilyksille, ja nämä ovat ne periaatteet, jotka muodostavat koko Kirjan ytimen (umm al-kitaab). Esimerkiksi rukouksen periaate määrittelee pääasiallista suhdetta ihmisen ja Jumalan välillä, kun taas zakaatin periaate määrittelee ihmissuhteiden ensiarvoista näkökulmaa. Se on tästä näkökulmasta, kun Allaah, Ylistetty ja Kunnioitettu, kuvailee Koraania seuraavassa jakeessa:

{”Kirja, jonka jakeet on tehty selviksi; arabiankielinen lukeminen niille, jotka tietävät.”} [41:3]

Näin ollen perusteet muslimi-umman yhtenäisyydelle on vankasti asetettu itse Koraanin keskeisissä jakeissa. Näihin jakeisiin sekä niiden sisältämiin periaatteisiin on viitattu sanalla muhkamaat.

Mutta, koska Koraani käsittelee myös ihmisen ja tämän maailman mysteerejä, niin siinä on väistämättä myös epämääräsiä sekä epäselviä viittauksia sellaisiin todellisuuden alueisiin, joista ihmisten tietämys on rajallinen. Jotkut näistä viittauksista voidaan ymmärtää ainoastaan suhteessa muihin jakeisiin, kun taas toisien viittausten todellisuutta ei voida ymmärtää lainkaan. Esimerkiksi niillä kirjaimilla, joilla jotkut Koraanin suurat alkavat, ei ole itsessään mitään selviä merkityksiä…

Niihin Koraanin jakeisiin, jotka puhuvat Luojan ja luodun mysteereistä sellaisella tavalla, että niiden todellisuus pysyy epäselvänä, viitataan sanalla mutashaabihaat(lisää…)

Tafsiir ja Ta’wiil

Aiemmat muslimisukupolvet pitivät sanoja tafsiir ja ta’wiil samanmerkityksinä; mutta taabi’uunien sekä heidän oppilaidensa aikakautta  (3. ja 4. vuosisata Hijran jälkeen) seuraavina vuosisatoina sana ta’wiil sai uuden merkityksen, jolla on uusia ja vaarallisia seuraamuksia. Sen vuoksi meidän on välttämätöntä tarkastella näitä termejä niin niiden alkuperäisessä asiayhteydessään, kuin myös niiden myöhemmässä käytössäkin.

Sana tafsiir, joka tulee verbistä fassara, tarkoittaa kirjaimellisesti selitystä tai määritystä, kuten jakeessa

{”He eivät tuo sinulle mitään vertausta, paitsi että Me tuomme sinulle totuuden ja paremman selityksen (tafsiiran).”} [25:33]

Mutta Koraani-tieteissä tämä termi määritellään (sellaisena) tiedonhaarana, joka avulla Koraania ymmärretään, sen merkityksiä selitetään ja sen lakisäädöksiä ja viisauksia johdetaan. (Al-Itqaan Fii ’Uluum Al-Qur’aan, osa 2, s. 174)

Sen sijaan sana ta’wiil, joka tulee verbistä awwala, tarkoittaa kirjaimellisesti tulkintaa. Kun sanaa ta’wiil käytetään käskyn yhteydessä, se tarkoittaa toimeen panemista tai toteuttamista…

Kun ta’wiiliä käytetään uutiseen tai tietoon viitaten, se viittaa sen tapahtumiseen…

Mutta kun sanaa ta’wiil käytetään viitaten tallennettuun puheeseen, niin se viittaa sen selitykseen tai tulkintaan, kuten jakeessa

{”Hän on se, Joka on paljastanut sinulle Kirjan; siinä on selviä jakeita jotka ovat Kirjan ydin, sekä toisia (jotka ovat) epäselviä. Ja mitä tulee niihin, joiden sydämissä on sairaus, niin he seuraavat niistä sitä, mikä on epäselvää, tavoitellen fitnaa ja etsien sen tulkintaa (ta’wiilahuu)…”} [3:7] (lisää…)

kirjoittanut Abuz-Zubayr, jatkoa artikkelille ”Keitä ovat Bhurabaa’ – oudot, muukalaiset?”

Al-Firqatun-Naajiyah:

Profetta saws kuvaili heidän (ghurabaa:n) olevan ”al-Firqatun-Naajiyah” – eli Pelastunut ryhmä – sanoessaan:

“Totisesti ennen teitä Kirjan kansa jakautui 72 ryhmään, ja tämä Ummah tulee jakautumaan 73 ryhmään. 72 on Helvetin tulessa ja yksi on Paratiisissa, ja se on Al-Jamaa’ah (ryhmä).”
(hadiith sahiih, ks. al-Amru bil-Ittibaa’, Tahqiiq  Mashhuur Hasan s.47)

Toisessa kerronnassa hän saws sanoi:

“He ovat niitä jotka seuraavat sitä, jolla minä ja seuralaiseni olemme tänä päivänä.” (Hadiith hasan, ks. A’laam as-Sunnah al-Manshoorah, Ta’liiq  Ash-Shalabi s.195)

Joten Profeetta saws opetti meille että se ryhmä, joka tulee olemaan ”pelastettu ryhmä”, seuraa sitä, mitä hän saws ja hänen seuralaisensa seurasivat, uskossa, puheessa ja teoissa. Ja näin ollen tämän on oltava ensimmäinen kriteeri niille, jotka havittelevat olevansa pelastetusta ryhmästä – että heidän tulee olla sillä, millä ensimmäinen sukupolvi oli niin uskossa ja teoissa, kuin moraalissa ja tavoissakin; niin sisäisesti kuin ulkoisestikin, sekä julkisesti ja salassa. (lisää…)

Oikean tien löytäminen

Kaikki ylistys olkoon Allahille ja tervehdykset Hänen Lähettiläälleen ja hänen perheelleen sekä niille, jotka seuraavat häntä hyviä tekoja tehden, Tuomiopäivään asti.

Ensimmäisellä muslimien sukupolvella, joka eli ja juurrutti islamin elämiinsä Muhammedin, ’Abdullaahin pojan kanssa, oli sellaista kunniakkuutta ja voittoisuutta, jota yksikään heitä ennen ollut tai heidän jälkeensä tullut kansa ei ole saavuttanut. Tämä on todellisuus, jota kukaan ei kiellä. Näin ollen tulemme huomaamaan, että jokainen tietoinen muslimi unelmoi tästä todellisuudesta, ja täten yrittää omalla tavallaan tehdä töitä jotta tämä loisto palaisi hänen ja hänen ympärillään olevien elinaikana. Mutta, unelma on yksi asia, ja todellisuus on toinen asia.

Muslimit, vaikka he ovat nyt nopeimmin kasvava kansa maailmasa, ovat myös kaikkein jakautuneimpia. Tämä jakautuminen on Allahin Lähettilän ennustama, kuten hän sanoi: ”Juutalaiset jakautuivat 71 ryhmään ja kristityt jakautuivat 72 ryhmään, ja minun Ummani tulee jakautumaan 73 ryhmään, joista jokainen on tulessa, paitsi yksi… ”

Vaikka tämä ennustus on vahvistettu ylläolevassa hadiithissa, niin se ei silti ole islamin hyväksymä. Päin vastoin, Allaah on määrännnyt muslimeita yhdistymään, kuten Hän sanoi: ”Pitäkää tiukasti kiinni Allahin köydestä älkääkä jakautuko. ” [al-Qur’aan 3:103] (lisää…)